Kun Jeppe juo Espanjassa
Horisontti vinossa. Uusi ympäristö ja erilainen ilmasto eivät poista ongelmia, joita on ollut jo Suomessa.

Horisontti vinossa. Uusi ympäristö ja erilainen ilmasto eivät poista ongelmia, joita on ollut jo Suomessa.

Kun Jeppe juo Espanjassa

Eläkkeelle pääsy ja halpa viina. Suomen kirkon ulkosuomalais­- työ lievittää ongelmia, jotka­ ­­syntyvät kun paikallinen­ ja kotimaan alkoholi­kulttuuri kohtaavat.

Etelän aurinko ja lämpö houkuttavat yhä useampia suomalaisia muuttamaan eläkepäiviksi pois kotimaasta. Esimerkiksi Etelä-Espanjan rannikkoseuduilla talvikuukausina heidän lukumääränsä nousee eri arvioiden mukaan peräti 15 000–
25 000:een.

Ulkosuomalaisten alkoholinkäyttöä tutkinut Antti Karisto kertoo, että aurinkorannikkoa hallitseva halpa viina on ottanut vallan etenkin monen yksinäisen suomalaisen elämässä.
Kun vuonna 2008 ilmestyneessä tutkimuksessa kysyttiin Espanjassa asuvilta suomalaisilta, kuinka yleinen alkoholiongelma oli heidän maanmiestensä joukossa, vain kuusi prosenttia oli sitä mieltä, ettei alkoholi ollut muodostunut kovinkaan monelle ongel­maksi.
Juoppous kalvaa jo kotimaan kamaralla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksissa on 2000-luvun mittaan todettu, että samalla kun Suomi ikääntyy, yhä useampi vanhus tarttuu pulloon.

Tuorein tutkimustieto vuodelta 2009 kertoo, että yhä harvempi ikäihminen on enää täysin raitis. Nimenomaan arkijuomisen, alkoholin säännöllisen käytön, on havaittu lisääntyneen.
Juomaan sortuva ulkosuomalainen on Espanjassa heikoilla. Suomen valtion aktiivinen sosiaalityö ei juuri ulotu vieraaseen maahan. Aurinkorannikolla Malagassa tosin toimii yksi sosiaalityöntekijä, jonka palkan maksavat puoliksi sosiaali- ja terveysministeriö sekä ulkoministeriö.
Merkittävin päihdetyötä alueella tekevä taho on kuitenkin AA-kerho, jonka kokoontumisista huomattava osa tapahtuu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon omistamissa tiloissa. Esimerkiksi Espanjan kaakkoiskulmassa Torreviejassa kirkon ulkosuomalaistyö tarjoaa anonyymeille alkoholisteille viikoittaisen tapaamispaikan.

Torreviejan suomalaisen seurakunnan pastori Sakari Vuorinen tuntee maanmiestensä tavat. Nuorena pappina pitkään Australiassa toiminut Vuorinen muistelee, että suurin osa australiansuomalaisista oli kovasti töitä tekeviä ja tunnollisia ihmisiä.
”Mutta oli valitettavasti niitäkin, tosin vähemmistönä, joille viinasta tuli iso ongelma. Uusi ympäristö, erilainen ilmasto ja ikään kuin uusi elämä eivät poistaneetkaan ongelmia, joita oli ollut jo Suomessa”, Vuorinen muistaa.
Kolme vuotta Torreviejassa ulkosuomalaistyön pappina toiminut Vuorinen ei halua arvioida, kuinka moni suomalainen Costa Blancalla kärsii liian höllästä korkista.
”AA-kerho kokoontuu tiloissamme, mutta lähden silloin aina seurakuntakodilta pois, sillä koko ryhmän olemassaolo perustuu luottamuksellisuuteen. En tiedä keitä, tai miten monta, siellä käy.”Vieraaseen maahan muuttaminen edellyttää Vuorisen mukaan aina riskinkestävyyttä: elämänhallintaa, kykyä selviytyä ja sopeutua. Kahden maan väliä kulkiessa vahvat persoonat pärjäävät parhaiten.
”Jos arkielämä on hyvin kasassa Suomessa, se on varmasti täälläkin, ja toisinpäin. Mitkään ongelmat, joita kotimaassa on, eivät mitä todennäköisimmin parannu Espanjassa tai muuallakaan ulkomailla.”
Vuorinen muistuttaa, että Suomessa alkoholi on ollut iso kahle jo 1800-luvulla, jolloin ensimmäiset raittiusseuratkin perustettiin.
”Kurkusta on juotu alas taloja, maita ja perheitä.”
Vielä 1900-luvun alkupuolella perheen köyhtyminen merkitsi lasten joutumista huutolaisiksi. Orpoja, puoliorpoja tai köyhtyneiden perheiden lapsia myytiin eniten tarjoavalle huutolaismarkkinoilla.
Vuorisen mukaan Välimeren maissa viini on ollut osa arkea jo ainakin 4 000 vuotta.
”Kun ollaan täällä, eletään tässä kulttuurissa. Kymmenen pistettä sille, joka ei täällä ota tippaakaan viiniä, mutta silti on todettava, että täällä se vaan kuuluu enemmän paikalliseen elämäntapaan.”

Toisessa suomalaisten suosikkikohteessa, etelärannikon Costa del Solilla diakoniapappina työskentelevä Kaisa Salo kertoo, että useimmat Espanjassa asuvat suomalaiset ovat eläkeiässä. Ei ole mahdollista saada selville, kuinka moni heistä kärsii alkoholismista. Tilastoidut tiedot puuttuvat.
”Kaiken kaikkiaan Suomen kirkon tiloissa eri kaupungeissa toimii neljä AA-kerhoa, joiden olemassaolot omalta osaltaan kuitenkin kertovat, että tarvetta tuettuun raitistumiseen on”, hän toteaa.Oman, käytännön kokemukseen pohjaavan havaintonsa perusteella Salo arvioi, että ainakaan parempaan suuntaan ei viime vuosina ole kuljettu.
”Osaan vastata vain Aurinkorannikolla asuvien puolesta. Olen nähnyt, että ulkosuomalaisten alkoholismi ei ole ainakaan vähentynyt.”
”Jos sairastaa sairautta nimeltä alkoholismi, silloin ainut vaihtoehto pysyä raittiina, on jättää täälläkin se viinilasi väliin. Kulttuurilla ei voi selittää juomistaan, jos siitä on tullut ongelma. Joku voi ottaa lasillisen viiniä ruuan kanssa ja se jää siihen. Toinen taas ei.”

Synkkyyteen ei etelän auringossakaan kannata vajota. Toisessa kotimaassa asuessa seurakunnasta voi monelle tulla toinen koti.
Monet ovat löytäneet itselleen mielekästä tekemistä vapaaehtoistyössä seurakunnassa. Jumalanpalvelus pidetään joka sunnuntai, pienryhmät toimivat pääsääntöisesti puoli vuotta lokakuusta pääsiäiseen.
”Seurakunnan ystäväpalvelutoiminnan kautta on mahdollista saada ystävä, jos kokee itsensä yksinäiseksi”, Salo lisää.
Ulkosuomalaisella on etelässä asuessaan monia mahdollisuuksia: joku astuu harhaan, toinen löytää oman paikkansa. Öinen kännipuhelu voi tulla yhtä hyvin Suomesta kuin Espanjasta. Viini on viisasten juoma, kaikkialla.


Lisätietoa: Antti Karisto: Satumaa – ­Suomalaiseläkeläiset Espanjan ­Aurinkorannikolla (SKS 2008) sekä
www.evl.fi/ulkosuomalaiset

Hietalat talvehtivat Espanjassa

Seppo ja Anneli Hietala vinkkaavat: löydä ulkomailla yhteisö.

Espoolaiset Seppo ja Anneli Hietala ovat asuneet talven viileimmät kuukaudet Espanjassa jo kymmenen vuoden ajan.
He viettivät ensin muuttolintujen elämää Kanariansaarten Teneriffalla, kunnes parina viimeisenä vuonna talvikoti on löytynyt Manner-Espanjan Torreviejasta.
Eläkkeellä oleva pariskunta ei itse käytä alkoholia lainkaan, joten vierailut sellaisiin tilanteisiin, joissa sen liikakäyttö tulisi selvimmin esille, ovat jääneet minimiin.
”Totta kai olemme törmänneet muutaman kerran sellaisiinkin suomalaisiin, joille alkoholi on selvästi ongelma. Teneriffalla tapasimme kadulla puliukon asteella olevan maanmiehen, ja eräs toinen tietämämme henkilö retkahti aina silloin tällöin juopottelemaan.”
”Varmasti alkoholi on ongelma joillekin, mutta me olemme kohdanneet aina varsin siistiä porukkaa, vaikkapa Suomi-seuran pikkujouluissa tai viime syksynä kolmen päivän seurakuntaretkellä.”
Rastaalassa pysyvästi asuva pariskunta painottaa, että Espanjaan muuttavan suomalaisen on tärkeää etsiä maanmiesten ja -naisten yhteisöä, jollaisia Espanjasta kyllä löytyy.
”Seurakunta on eräs parhaista paikoista, joissa tapaa suomalaisia. Elämä siellä on pääsääntöisesti yhteisöllisempää ja kirkossa käy paljon sellaisia, jotka eivät Suomessa näitä penkkejä juuri kuluta.”

Mistä syystä suomalainen sitten tapaa käydä kirkossa ahkerammin Espanjassa kuin kotimaassaan, tätä Hietalatkin myöntävät pohtineensa.
”Kynnys on siellä selvästi matalampi. Siellä ei tarvitse selitellä kenellekään, naapureille tai kavereille, miksi käy kirkossa, kun sinne meneminen on yleisempää ja muutenkin luontevampaa”, Hietalat tuumivat.
He ovat havainneet, että virrenveisuu on Espanjan suomalaisessa seurakunnassa voimallisempaa kuin jumalanpalveluksissa Suomessa keskimäärin.
”Siihen kyllä kiinnittää huomiota, kun ensimmäisen kerran käy Espanjassa kirkossa.”

Espanjassa on suomalaisille mahdollisuuksia, joiden avulla voi väistää yksinäisyyden ja välttää mahdolliset liialliset pulloon tarttumiset.
Suomi-seura järjestää seurakunnan ohella monenlaista aktiviteettia: on kirjastoa, kielenopiskelua, retkiä ja vaikka golfin-peluuta, petanqueta ja lentopalloa, Hietalat kertovat.
”Teneriffalla Suomi-seura järjesti myös tansseja ja suomalaisia juhlia. Erityisen tärkeä ulkosuomalaisille on joulun ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien lisäksi tietysti itsenäisyyspäivä. Kun sitä viettää ulkomailla muiden suomalaisten seurassa, on siinä aina jotain erityistä.”

Nähdään kirkolla!

Pelkkä viinanhimo ei aina ole vaikeuksien alku ja juuri. Costa Blancan pappi Sakari Vuorinen kertoo, että ulkomaille yksin tai puolisonsa kanssa muuttava suomalainen voi kokea vierautta ja sopeutumisvaikeuksia, vaikkei alkoholisti olisikaan.
”Suomessa vain eläimet ovat kaltereiden takana, täällä niin asuvat ihmiset. On oltava todella tarkka omaisuudestaan ja itsestään.”
Seurakunta tarjoaa ulkosuomalaisille hengellistä, henkistä ja sosiaalista virkistystä.
”Meidän tapaamisemme ja jumalanpalvelukset ovat monille ainoa väylä tavata muita suomalaisia. Täällä käy tilaisuuksissa paljon sellaisia, jotka eivät kävisi kirkossa Suomessa.”
Espanjasta suomalaisen elämään voi tarttua siis paljon hyvääkin. Elämä on yhteisöllisempää, ja seurakuntakin muistuttaa enemmän ”oikeaa” seurakuntaa kuin moni suomalainen vastineensa. Byrokratia on kevyttä, kokoontumisissa on yhdessäolon lämpöä.
”Torreviejassa jumalanpalvelus pidetään paikallisessa katolisessa kirkossa. Samalla kun kutsun jumalanpalveluksen jälkeen kaikki kirkkokahville, toivon etteivät ihan kaikki tule, koska kaikki eivät mahtuisi seurakuntakodille sisään”, Vuorinen hymyilee.


Janne  Könönen

Jaa tämä artikkeli: