Kun lepo ei riitä
Uupumustila kehittyy hitaasti ja huomaamatta. Toipumiseen tarvitaan todellisia elämänmuutoksia.
”Olin tehnyt pitkään paljon töitä. Jossain vaiheessa työasiat alkoivat vaivata myös öisin. Heräsin usein kolmen–neljän aikaan ja olin aivan pirteä. En pystynyt nukkumaan riittävästi ja olin jatkuvasti väsynyt.” Antti, 45
Unihäiriöt voivat olla työuupumuksen oire. Uupumustila kehittyy yleensä vähitellen ja tulee henkilölle itselleen yllätyksenä. Monesti tarvitaan läheinen ihminen tai työkaveri, joka auttaa uupunutta huomaamaan oman tilansa. Tunnolliset ja suorituskeskeiset ihmiset ovat alttiimpia sairastumaan uupumukseen.
Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Leena Korhosen mukaan uupumustila syntyy, kun ihminen on pitkään paineisessa tilanteessa, joka on epätyydyttävä ja johon ei voi itse vaikuttaa. Sellainen voi olla esimerkiksi työtilanne, jossa on ristiriitaa tavoitteiden ja niiden saavuttamisen välillä. Uupumus ei kuitenkaan aina liity työelämään.
”Työttömät tai kotiäidit voivat myös kokea psyykkistä uupumusta.”
Työuupumusoireita potee yllättävän moni. Vuonna 2011 lieviä työuupumuksen oireita koki säännöllisesti noin joka neljäs työssäkävijä. Miehistä kaksi ja naisista kolme prosenttia kärsi vakavasta työuupumuksesta.
”Oloni on ollut jo usean viikon ajan väsynyt ja toivoton. En tunne iloa mistään. Yksinkertaisen työtehtävän suorittaminen vie tolkuttomasti energiaa. Uusiin asioihin ei ole voimaa ryhtyä.” Tuija, 38
Leena Korhosen mukaan Tuijan kokemus viittaa selvään uupumukseen tai masennukseen. Niiden välinen raja on usein kuin veteen piirretty viiva. Tuijan olisikin syytä varata aika työterveyshuollosta.
Jatkuvien uniongelmien lisäksi tyypillisiä uupumusoireita ovat mielen jännittyminen ja kireys, elimistön ylikierrostila ja henkinen ahdistuneisuus.
Hälytyskellojen on aika soida myös silloin, kun mikään ei tunnu miltään, tekemisen motivaatiota on vaikea löytää tai ihminen muuttuu kyyniseksi.
Stressi ja työuupumus eivät oikeuta sairaslomaan, mutta kun uupumustilaan liittyy eriasteista masennus- tai ahdistusoireilua, on sairasloma yleensä tarpeen.
”Työuupumus kehittyy hitaasti. Kun ihminen tulee vastaanotolle, hänellä saattaa olla jo pidempään jatkunut uupumuskehitys, joka on tullut päätepisteeseen. Silloin tarvitaan aikalisä”, Korhonen sanoo.
Tarvittavan sairasloman pituus on yksilöllistä. Jos oireet ovat lieviä, 2–4 viikkoa voi riittää. Toisinaan voidaan tarvita usean kuukauden sairasloma.
Pelkkä sairasloma ja lepo eivät välttämättä auta uupunutta toipumaan. Joskus tarvitaan lääkehoitoa korjaamaan unihäiriöitä ja mielialaa. Terapiakeskusteluista on monille hyötyä. Ammattiauttajan avulla on helpompi tunnistaa uupumukseen johtaneita syitä ja tarkistaa omia toimintatapojaan.
Erityisen tärkeää on puuttua työn kuormittavuuteen ja tehdä työn määrään ja sisältöön todellisia muutoksia. Riittävästä levosta on syytä huolehtia.
”Jos mikään ei muutu, uupumus uusiutuu herkästi”, Korhonen varoittaa.
Terveelliset elämäntavat ja liikunta auttavat elimistöä elpymään uupumustilasta. Ylikuormittunut mieli ja keho tarvitsevat myös paljon unta. Unirytmi onkin saatava kuntoon. Hyvän yöunen lisäksi päiväunet voivat olla paikallaan.
Kaikki velvollisuudet ja vastuut on syytä karsia toistaiseksi minimiin. Väsyneen kannattaa keskittyä tekemään vain asioita, jotka tuntuvat hyviltä.
Kun mieli on kuormittunut, kannattaa rasittaa fysiikkaa. Liikunnalla on tunnetusti mielialaa kohottava vaikutus. Esimerkiksi luonnossa kävely voi olla hyvin hoitavaa. Liikunnasta ei kuitenkaan pidä tehdä itselleen pakkoa.
”Läheisten ihmisten tuki on tärkeää. Yksin ei pidä jäädä”, Korhonen lisää.
”Olen ollut vaikean työuupumuksen vuoksi sairaslomalla jo neljä kuukautta. Välillä olen pirteämpi ja siitä innostuneena ohjelmoin päiväni monenlaisella tekemisellä. Sitten olen taas monta päivää tosi väsynyt. Mietin, palautuvatko voimani.” Markku, 52
Moni uupunut saattaa kuvitella, että voimat palautuvat ykskaks kokonaan. Korhosen mukaan palautuminen tapahtuu tavallisesti asteittain. Lisäksi uupuneen akku tyhjenee nopeasti. Siksi on tärkeää kuunnella itseään.
Korhonen tähdentää, että väsyneistä päivistä ei kannata huolestua. Todellisuudessa kukaan ihminen ei tee joka päivä töitä sadan prosentin teholla. Seitsemänkymmentä prosenttia tai alle voi olla aivan riittävä työteho.
”Olen pitkän urani aikana nähnyt, että valtaosa potilaista toipuu. Tänä päivänä on harvinaista, että joku jäisi loppuun palamisen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle.”
Myös seurakunnasta voi hakea apua psyykkiseen uupumukseen. Monilla diakoniatyöntekijöillä on ammatillisia valmiuksia ja kokemusta uupuneen auttamiseen.
Tapiolan seurakunnan diakoni, psykoterapeutti Timo Lounio kohtaa työuupumukseen sairastuneita viikoittain. Joidenkin asiakkaiden kanssa terapiakeskusteluja käydään säännöllisesti.
”Autamme ihmistä hänen ehdoillaan. Seurakunnan tehtävänä on välittää toivoa, ja sitä työuupumuksesta kärsiväkin tarvitsee. Ihmiset voisivat hakea useamminkin apua seurakunnasta. Sekin etu on, että palvelumme on maksutonta, Lounio sanoo.
Artikkelissa etunimillä esiintyvien nimet on muutettu.
Jaa tämä artikkeli: