Kuva: Elina Orpana
Kun pitää olla kaikkea
”Tunnen olevani vielä rumempi. En haluaisi verrata itseäni, mutta se vain tulee.” *
Väestöliiton seksuaaliterapeutti Maaret Kallio sanoo, että jatkuva suorittaminen heijastuu ihmissuhteisiinkin. Monissa perheissä aito yhteys ja lupa mokailla puuttuvat.
Kotona olosuhteet voivat olla näennäisesti hyvät, mutta nuori elää yksin muiden keskellä.
”Lapsen ja nuoren pitäisi oppia, että vaikka on välillä ihan kakkapää, ärsyttävä ja nolo, niin siitäkin huolimatta rakastetaan. Se tuo turvaa, eikä se, että rakastetaan silloin kun on kiva ja suoriutuu hyvin.”
Jos nuorena oppii piilottamaan heikot puolensa, voi aikuisena olla vaikeaa elää tasapainoisessa ja läheisessä parisuhteessa. Kallion sanoin, ”meissä on niin kovin pieni pala sitä täydellisyyttä, että suuri osa jää silloin piiloon.”
Kallio huomauttaa, että täydellisyyden tavoittelu nostaa nuoren riman korkealle. Monet vanhemmat ylistävät lapsensa erinomaisuutta joka käänteessä.
”Jos lapselle on jatkuvasti taputettu, hänellä voi olla vaikeuksia käsitellä tavallisia turhautumisen ja pettymyksen tunteita. Lasta ja nuorta pitää kehua ja kannustaa, mutta realistisesti.”
Monille nuorille vain taivas on rajana sille, mitä he haluavat elämässään tehdä. Samaan aikaan kasvaa se joukko, joka ei pysy tahdissa mukana, vaan tippuu paljon puhuttuun ”syrjäytyneiden” lokeroon tilastoissa. Kuilu näiden kahden ryhmän välillä syvenee jatkuvasti.
”Nuorten elämä on aika totista. Arvomaailma on koventunut ja maailma muuttuu kiihtyvällä vauhdilla vaativammaksi”, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan erityisnuorisotyönohjaaja Sari Vikström-Kivioja sanoo.
Vikström-Kivioja on huolissaan nuorten kiireestä ja menestymisen pakosta.
”On niitä hyväntuoksuisia kympin tyttöjä, joilla on hurja paine kun kaikessa pitää olla paras. Ulospäin menestyvältä vaikuttava ja itsevarma nuori voi olla sisältä kauhean epävarma.”
Huono itsetunto ruokkii usein muita ongelmia. Koulukiusaamistapauksissa kiusaaja saattaa pönkittää omaa asemaansa kiusaamalla. Itseluottamuksen puute voi johtaa myös alisuoriutumiseen. Jos nuori ajattelee, ettei kuitenkaan osaa, hän ei ehkä viitsi edes yrittää.
Riittämättömyys on yleinen huolenaihe Kallion vastaanotolla. Tyttöjä puristavat kovat ulkonäköpaineet, pojat elävät suoriutumispaineiden ja kykenemättömyyden pelossa.
Kallio kertoo, että lähes jokainen suomalainen murrosikäinen tyttö ja poika on nähnyt kovaa pornoa.
”Kun ei ole mielikuvaa tai kokemusta siitä, mitä seksi toisen kanssa on, pornon ottaa helpommin totena. Että tuohon minun pitäisi pystyä, saada nainen vaikertamaan sekunnissa ja kestää kolme tuntia. Ihan absurdeja juttuja.”
Työssään hän törmää usein nuorten kysymyksiin siitä, miten tyttö tai poika tyydytetään ja miten pitäisi seksin aikana olla.
”Tärkeämpää olisi miettiä, miten olla toisen kanssa lähekkäin silloin, kun ei osaa mitään.”
Usein poikien odotetaan olevan vahvoja ja urheita, kun tytöt saavat prinsessan roolin. Haavoittuvuus ja herkkyys sallitaan tytöille, mutta pojilta vaaditaan reippautta vaikeissakin tilanteissa.
”Saako poika kieltäytyä seksistä, jos ei koe olevansa vielä valmis ja tyttö painostaa?”
”Olen myöntänyt kavereille avoimesti olevani biseksuaali. En pysty kertomaan sitä vanhemmilleni, sillä äitini on sanonut, että se on vaan nuorten tapa hankkia huomiota ja äitini on muutenkin homo- ja biseksuaaleja vastaan.” *
Nuorilla on oikeus omaan tilaan, jossa aikuiset eivät kysele liian tungettelevia kysymyksiä. Yksityisyyttä pitää kunnioittaa.
”Murrosikäisilläkin on lupa kiihottua ja nauttia. Masturbointi on nuorilla tosi yleistä. Nuoret tietävät, että se on ihan ok ja jopa hyvästä. Siinä on selvä ero aiempiin sukupolviin.”, Kallio sanoo.
Kallio jatkaa, että murrosikäiset nuoret voivat jäädä kosketuspuutteeseen. Parisuhdetta ei vielä välttämättä ole, ja omat vanhemmat ovat säikähtäneet lapsensa aikuistumista, eivätkä enää osaa lähestyä luontevasti. Hiusten harjaaminen tai niskahieronta on hyvä tapa olla lähellä. Sohvalla voidaan istua kyljikkäin kuten ennen, vaikka pojalle onkin kasvanut sänki ja ääni on muuttunut möreäksi.
”Kosketuksen kaipaus ei saisi koskaan olla ainoa syy seksin harrastamiseen.”
Itsetunto ei ole piirre, joka nousee kerran tiettyyn lakipisteeseensä ja pysyy siellä. Käsitys omasta itsestä aaltoilee läpi elämän ja siihen vaikuttavat niin rankat epäonnistumiset kuin positiivisetkin kokemukset.
Vikström-Kiviojan mukaan nuoren itsetunnolle on suuri merkitys on sillä, pääseekö peruskoulun jälkeen opiskelemaan. Myös taloudellisella asemalla on kova painoarvo. Esimerkiksi älypuhelimen puuttuminen perheen köyhyyden takia voi olla kova pala.
Hän sanoo, että aikuisten ei pitäisi koskaan sortua lokeroimaan nuorta arvosanojen tai perhetaustan perusteella.
”Aikuisten pitäisi kohdata nuori omana itsenään, ilman ennakkoasenteita.”
Kallio huomauttaa, ettei hyvää itsetuntoa ole se, että kuvittelee olevansa maailman napa.
”Niin vanhemmat kuin lapsetkin saavat olla ihan tavallisia, löhötä sohvalla ja syödä voileipää.”
”Olin poikaystävän kaa ulkona ja oli ihanaa! Vatsassa kutisi ihanasti ja olin ihan pilvissä!” *
Maaret Kalliolta on ilmestynyt vuonna 2012 nuorten tyttöjen seksuaalisuutta ja aikuistumista käsittelevä kirja Sopivasti ihana.
* Poiminta Maaret Kallion Sopivasti ihana -kirjasta.
Jaa tämä artikkeli: