Kovaa dataa myötätunnosta. Hyvä meininki saa työntekijän antamaan työantajalle enemmän kuin piiskaaminen. Kuva: Jarkko Peltoluhta
Kun työpaikalla kuunnellaan, työhön sitoudutaan
Helsingin yliopiston CoPassion-tutkimuksessa työyhteisöt pantiin myötätuntokouluun.
Mitä tapahtuu, jos työntekijöitä koulutetaan myötätuntoisemmiksi toisiaan kohtaan? Tätä on testattu LähiTapiolassa, Kansallisgalleriassa, MTV3:ssa ja Espoon kaupungilla osana Helsingin yliopiston CoPassion – Myötätunnon mullistava voima -tutkimushanketta.
Työntekijät esimiehineen saivat tunnetaito- ja luonteenvahvuuskoulutusta kahdeksan viikon aikana 20 tuntia. Ryhmien asenteita ja tuntemuksia mitattiin viikko ennen koulutusta ja viikko sen jälkeen, ja mittaus tullaan tekemään vielä kuuden kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Tutkimus on tehty myös samojen työpaikkojen koulutukseen osallistumattomille verrokkiryhmille.
Mittauksissa on paljastunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia esimerkiksi ihmisten tunneosaamisessa, heidän motivaatiossaan toimia myötätuntoisesti sekä käsityksissä omasta kyvystään ja mahdollisuudestaan tehdä hyvää. Negatiivisten tunteiden määrä väheni.
Ystävällinen käyttäytyminen, myötätunto ja empatia ovat niitä keskeisiä mekanismeja, joilla myönteiset tunteet siirtyvät ihmisten välillä työpaikoilla."
– Tutkimushanketta johtava kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi
– Työyhteisönsä kunnioittavaksi kokevilla oli vahvempi imu eli sitoutuminen omaan työhönsä. Kokemus työn imusta taas kytkeytyi vahvaan sitoutumiseen työnantajaan. Linkki kunnioittavan ilmapiirin ja työhön sekä työnantajaan sitoutumisen välillä on selvä, totesi tutkijatohtori Frank Martela.
Martela esitteli tuloksia myötätuntotutkimukseen liittyvässä kansainvälisessä seminaarissa viime viikolla.
Alustavat tulokset osoittavat, että kun myötätuntokoulutukseen osallistuu koko tiimi, sen työkulttuuri muuttuu. Työtovereiden tarpeisiin kiinnitetään huomiota ja heidän työtään kohtaan osoitetaan arvostusta.
Joillakin työpaikoilla on näkymätön normi myötätunnon osoittamista vastaan. Asenteeseen on pystytty vaikuttamaan koulutuksilla merkittävästi.
− Ystävällinen käyttäytyminen, myötätunto ja empatia ovat niitä keskeisiä mekanismeja, joilla myönteiset tunteet siirtyvät ihmisten välillä työpaikoilla, sanoi CoPassion-tutkimushankkeen johtaja, kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi.
CoPassion-tutkimus selvitti vuoden 2015 lopussa myös laajaa kuvaa myötätunnosta kansalaiskyselyllä, johon saatiin noin 430 vastausta. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa, miten työ liittyy vastaajien tärkeinä pitämiin asioihin.
− Työ koetaan kutsumuksena, jopa siunauksena. Se nähtiin mahdollisuutena vaikuttaa yhteiskuntaan ja toteuttaa itseään. Myös kiinnittyminen työyhteisöön oli yksi keskeisistä työn merkityksistä. Myötätunto on näiden näkökulmien ytimessä, Anne Birgitta Pessi sanoo.
CoPassion-tutkimushankkeessa selvitetään muutakin kuin myötätuntokoulutuksen vaikutuksia. Tarkastelussa on myös työnantajan mahdollistaman ja työajalla tehtävän vapaaehtoistoiminnan vaikutus työhyvinvointiin, työhön sitoutumiseen sekä ideoiden ja innovaatioiden siirtymiseen organisaatioilta toiselle. Näiden tutkimusosioiden tuloksia odotetaan vielä.
Vuoteen 2017 jatkuvassa Tekesin rahoittamassa monitieteisessä tutkimuksessa selvitetään, tuottaako myötätuntoinen johtaminen ja toimintakulttuuri menestystä yritykselle ja sitä kautta kilpailukykyä suomalaiselle elinkeinoelämälle. Tarkoituksena on myös tuottaa konkreettisia myötätuntoisen johtamisen työkaluja elinkeinoelämän käyttöön.
Tutkimushankkeen pääväittämä on, että organisaatioilla ja työntekijöillä on nykyään vahva tarve etsiä työlle elannon ansaitsemista syvempiä merkityksiä ja että kannustamalla ja tunnetaitoja kehittämällä päästään parempiin tuloksiin kuin piiskaamalla.
Jaa tämä artikkeli: