Kunnioittavan kohtaamisen puolesta
Hanna Perälä uskoo, ettei oppimisen ilo ole ikäkysymys.
Kanniston koulun nuorisotiloissa tiistaipäivisin auki olevan Olotila-kahvilan tietokonenurkkauksessa on ruuhkaa. Kahvilassa käyvät ikäihmiset ovat pitkään toivoneet opastusta netin ja erilaisten ohjelmien käytössä, ja kolme Tikkurilan Laurean ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijaa on tullut helmikuun ajaksi apuun.
— Halusin tulla tänne, koska tiesin, ettei näitä oppijoita tarvitse erikseen motivoida, sanoo sosionomiksi Laurean luovien toimintojen suuntautumisohjelmassa opiskeleva Hanna Perälä, 29.
— Esittäytymiskierroksella he ilmoittivat olevansa ikinuoria senioreita. Vanhukset ovat kuulemma niitä, jotka eivät kävele.
Hanna kertoo, että Olotilan kurssilaiset ovat 60–80-vuotiaita ja heidän nettitaitonsa vaihtelevat huomattavasti riippuen esimerkiksi siitä, missä vaiheessa he ovat jääneet pois työelämästä.
— Yksi haluaa oppia käyttämään Skypeä ja vieressä toinen kysyy, mikä on Skype.
Taidetta sosiaalityön arkeen
Tammikuussa toisen opiskeluvuotensa aloittanut Hanna ohjaa nyt ikäihmisiä ensimmäistä kertaa. Aiemmin hän on työskennellyt lasten ja nuorten parissa: vetänyt rippileirejä ja tehnyt luokanopettajan sijaisuuksia.
Ohjaajan rooliin palaaminen on tervetullutta vaihtelua opiskelijan arkeen. Koulutuslinja, jolla Hanna opiskelee, on ainoa laatuaan Suomessa.
— Me opettelemme käyttämään sosiaalityössä apuna taiteita kuten draamaa, kuvataidetta ja tanssia. Luova lähestymistapa ulottuu myös opiskelumetodeihin. Melkein kaikkia aiheita lähestytään pohtimalla, ja joskus tuntuukin, että opiskelu on pelkkää pähkäilyä. Kyllä mekin silti tenttikirjoja luemme.
Hannalla on paljon työkokemusta, mutta ammatillinen tutkinto on hänen ensimmäisensä. Hänellä ei vielä ole kovin tarkkaa kuvaa unelma-ammatistaan.
— Olen haaveillut työstä lasten ja nuorten parissa, mutta saattaisin viihtyä myös esimerkiksi toiminnanohjaajana ikäihmisten päiväkeskuksessa.
Ikäihmisenkin kannattaa kokeilla
Jos Hanna saisi tältä istumalta viikoksi ohjattavakseen ryhmän erilaisia eläkeläisiä, jotka miettivät, kuinka käyttää päivänsä, mitä hän tekisi?
— Ensiksi tutustuisin tietysti porukkaan ja kysyisin jokaiselta, mitä he toivovat. Toiminnan pitää aina lähteä ihmisen omasta kiinnostuksesta ja mahdollisuuksista.
Hanna sanoo, että olisi hienoa antaa ryhmäläisille tilaisuus kokeilla jotain, mitä he eivät ole ikinä kokeilleet — vaikkapa ratsastusta.
— Yrittäisin saada mukaan paljon muutakin liikuntaa— ja musiikkia.
Luovien toimintojen sosionomilinjan opiskelijoilla on mahdollisuus syventyä opinnoissaan kahteen tai korkeintaan kolmeen taiteenlajiin. Hanna on jo aloittanut tanssin erikoistumiskurssit ja harkitsee, onko seuraava erikoistumisalue musiikki vai draama. Hän on harrastanut sekä viulunsoittoa että teatteria.
Kunnioitus ratkaisee
Hanna sanoo olevansa sosiaalialalla, koska tietää miltä toivottomuus tuntuu.
— Koska olen itse selvinnyt siitä, haluan auttaa muitakin selviämään.
Häneltä elämän suunnan löytäminen on vaatinut monta alanvaihtoa ja pitkällistä pohdintaa.
— Minun on ollut pakko oppia arvostamaan itseäni kantapään kautta.
Hanna tietää hyvin, että sosiaalialalla työskentelevä kohtaa toivottomuutta erityisesti ikäihmisten joukossa. Hänen äitinsä on tehnyt työuransa perushoitajana pitkäaikaissairaiden osastolla.
— En suostu uskomaan, että toivottomuus sinänsä olisi kiinni iästä tai edes terveydentilasta, ja aion olla samaa mieltä vielä kahdenkymmenen vuoden päästä.
Hän sanoo, että varsinkin silloin kun ihminen on riippuvainen muista, hoitajan kunnioittava suhtautuminen on kaiken a ja o.
— Ei auta, vaikka olisi rahaa, hienot tilat ja runsaat toimintamahdollisuudet, jos henkilökunnan perusasenne on väärä.
Toki rahakin merkitsee paljon.
— Minusta sellainen ajattelu, ettei vanhusten hyvinvointiin kannata satsata, on absurdia, kun miettii, paljonko useimmat meistä oppivat omilta isovanhemmiltaan. Ikäihmisiltä löytyy korvaamatonta hiljaista tietoa, ja monet heistä osaavat luottaa elämään, vaikka terveys reistailisi. Kuinka moni meistä nuoremmista pystyy samaan?
Sosionomiopiskelijat opastavat senioreita tietokoneen käytössä ti 21.2. klo 11 Kanniston Olotilassa
Jaa tämä artikkeli: