Osa elämää. – Kuoleminen on osa elämää ja minua kiinnostaa, mitä tapahtuu ennen kuoleman hetkeä, miten ihminen elää viimeiset aikansa. Nähdäkseni vain harvat muuttavat elämäänsä sen viime vaiheissa, sanoo Kari Paljakka.
Kuolemasta ja rakkaudesta
Radioteatterin pääsiäiskuunnelmassa seurataan perheen matkaa äidin kuolemaan.
Teksti Salla Korpela
Kuva Sirpa Päivinen
Yle Radio 1:n pääsiäisperinteisiin ovat jo monena vuonna kuuluneet kuolemaa eri suunnilta lähestyvät kuunnelmat.
Tänä vuonna esitetään kaksiosainen uutuuskuunnelma Kolme päiväkirjaa , joka on dramatisointi Ingmar Bergmanin , hänen viidennen ja viimeinen vaimonsa Ingrid von Rosenin sekä heidän tyttärensä Maria von Rosenin päiväkirjoista.
Tekstit kuvaavat noin puolen vuoden jaksoa vuosina 1994–1995, jonka alussa Ingrid von Rosenilla todetaan vatsasyöpä ja jonka lopussa hän kuolee. Välissä eletään toivon ja kärsimyksen vuoristoradassa kaikkien kolmen päiväkirjan kirjoittajan kokemusten kautta.
Päiväkirjamainen ote on säilytetty kuunnelmassa. Muistiinmerkitsijät eivät puhu toisilleen vaan itselleen. Heidän havaintonsa ja tuntemuksensa punoutuvat kuitenkin yhteen niin, että kuulija voi vaivatta seurata sekä tapahtumien kulkua että heidän tunnetilojensa kehitystä.
– Tämä on intiimiä puhetta, ihmisten ajatusten ääntä. Äänensävystä ja puhetavasta tuli tässä myös hyvin tärkeä ilmaisun väline. Sanat sanovat yhtä, sanomisen tapa kertoo vielä paljon lisää, toteaa kuunnelman ohjaaja Kari Paljakka .
Sisäisiä tuntoja kuvaavan äänimaailman luomisessa on äänisuunnittelija Hanna-Helena Kinnusella ollut keskeinen rooli. Puheen lomassa kuullaan hengityksen ääniä, hiljaista rukousta, kivun voihkaisuja ja musiikkia, joka ikään kuin kehystää kertomusta.
Kuoleman lähestyminen paljastaa henkilöiden väliset suhteet ja asettaa ne kirkkaaseen valoon. Ingrid on avioliitossaan paaponut puolisoaan ja huolehtinut kaikesta. Ingmar puolestaan on suuri taiteilija ja neuroottinen kontrollifriikki, jolle on hyvin sopinut avioliitto kirjanpitäjänsä kanssa.
Ingridin sairaus sekoittaa perheroolien käsikirjoituksen, kun yhtäkkiä tämä onkin heikko ja tarvitsee hoivaa. Ingmar on paniikissa sekä omasta että vaimonsa puolesta. Hän ei tahdo sietää sairautta silmissään, mutta kaipaa vaimonsa läheisyyttä, ja kauhistelee omaa kohtaloaan lähestyvän menetyksen edessä.
Tunnemyrskyssä kumpikin vuorollaan nojaa yhteiseen tyttäreensä Mariaan, joka puolestaan yrittää kaiken raskaan keskellä elää omaa elämäänsä, edistyä kirjailijana ja syventää melko uutta miessuhdettaan.
– Tekstit ovat aitoja päiväkirjatekstejä, mutta Ingmarin kirjoituksista paistaa hänen taiteilijuutensa. Hän paitsi eli läpi näitä vaiheita, myös tarkkaili koko ajan omia tuntojaan tietäen, että tämä kaikki on materiaalia johonkin, Paljakka toteaa.
Välillä tavallinen arki armahtaa puolisot. Jäätelöpuikko, televisiosarjan katsominen yhdessä, jutustelu vuoteessa limittäin maaten.
Kari Paljakka on työskennellyt kuoleman teeman parissa muissakin töissään, elokuvassa Eläville ja kuolleille sekä televisioelokuvassa Isän kuolema .
– Kuoleminen on osa elämää ja minua kiinnostaa, mitä tapahtuu ennen kuoleman hetkeä, miten ihminen elää viimeiset aikansa. Nähdäkseni harvat muuttavat elämäänsä sen viime vaiheissa. Myös tässä kuunnelmassa käy niin: Ingrid kuolee itsensä ja omat tarpeensa sivuun laittaen, kuten oli elänytkin.
Vielä viimeisinä päivinään kotona, joitakin viikkoja ennen kuolemaansa, hän hoitaa tilikirjoja ja laittaa ruokaa.
Kuolema vie, mutta rakkaus määrittelee, miten. Ingridin ja Ingmarin kertomus heittää kysymyksen, mikä heidän suhteessaan lopulta on rakkautta itsekeskeisten tarpeiden ja riippuvuuksien keskellä.
Tulee hetki, jona voimat ovat vähissä ja kaikki vaatimukset raukeavat. Ingmar ylittää kauhunsa ja hellii sairauden runtelemaa, kuolevaa vaimoaan. Viimeiseksi kuvaksi jää rakkaus.
Kolme päiväkirjaa,
osa 1/2: su 31.3. klo 15, uusinta ma 1.4. klo 19.03
ja osa 2/2: su 7.4. klo 15, uusinta ma 8.4. klo 19.03
Jaa tämä artikkeli: