null Kuoroharjoitukset ovat hetki omaa aikaa

Sari Toivonen nauttii Cantus Novus -kuoron tiiviistä yhteishengestä ja laulamisen ilosta. Taustalla kuorolaisista näkyvissä ovat Helena Huttunen (vas.), Kirsi Oksanen, Maria Sirén ja Veli-Matti Helle. Kaikkein taaimmaisena osittain näkyvissä on Marko Helle. Kuva: Sirpa Päivinen

Sari Toivonen nauttii Cantus Novus -kuoron tiiviistä yhteishengestä ja laulamisen ilosta. Taustalla kuorolaisista näkyvissä ovat Helena Huttunen (vas.), Kirsi Oksanen, Maria Sirén ja Veli-Matti Helle. Kaikkein taaimmaisena osittain näkyvissä on Marko Helle. Kuva: Sirpa Päivinen

Kuoroharjoitukset ovat hetki omaa aikaa

Kuorosta löytyi työssäkäyvän kolmen lapsen äidin henkireikä.

Perjantai-ilta kello kuuden ja puoli yhdeksän välillä on Sari Toivosen, 38, viikon huippuhetki. Työviikko verkkoviestinnän parissa on takana ja viikonloppu edessä, ja välissä on kaksi ja puoli tuntia aivan omaa aikaa Vartiokylän seurakunnan Cantus Novus -kuoron harjoituksissa Matteuksenkirkolla. Aviomies huolehtii kotona perheen 8-vuotiaista kaksosista ja 5-vuotiaasta kuopuksesta.

– Kuoro on sanoinkuvaamattoman tärkeä asia minulle. Se on rauhoittumisen hetki viikon päätteeksi, ja on vain yksinkertaisesti ihanaa laulaa, neljättä vuotta Cantus Novuksessa laulava Toivonen sanoo.

Cantus Novus esittää pääasiassa vanhaa 1500-luvun latinankielistä a capella -musiikkia, mutta ohjelmisto sisältää myös muuta kuoromusiikkia. Kuoroon kuuluu tällä hetkellä kuusi laulajaa, ja se esiintyy kanttori Maria Sirénin johdolla silloin tällöin Matteuksenkirkon messuissa sunnuntaisin ja kirkkopyhinä. Lisäksi vuosittain on muutama konsertti, välillä myös yhteistyössä muiden kuorojen kanssa.

– Syksyllä vähän jännitti, miten pärjäämme, kun pari laulajaa joutui jäämään kuorosta pois. Olemme pieni mutta aktiivinen joukko, ja jäsenvajauksesta huolimatta pystymme harjoittelemaan ja esiintymään. Uusia laulajia kyllä kaivataan, ja etenkin mieslaulajille olisi tarvetta, Toivonen kertoo.

Kuoro löytyi sattumalta

Sari Toivonen löysi kuoroharrastuksen elämäntilanteessa, jossa kaikki oma aika oli monen vuoden ajan hukkunut pienten jalkojen tepsutukseen ja kodin arjen pyörteisiin. Elämä oli muuttunut vauhdilla: ensin parikymppisenä muutto Kiteeltä Helsinkiin opiskelemaan ja töihin, sitten naimisiin ja kolmen lapsen äidiksi.

– Mieheni on yrittäjä, ja hänellä oli siihen aikaan hyvin epäsäännölliset työajat. Käytännössä kodin ja lasten hoitaminen jäi pitkälti minun vastuulleni. Samalla tein lopputyötä ja kävin töissä. Siinä tilanteessa säännöllisiin harrastuksiin ei ollut mitään mahdollisuutta.

Toivonen on vasta jälkeenpäin tajunnut, kuinka raskaita ensimmäiset vuodet perheen perustamisen jälkeen olivat. Tilanne helpottui, kun hänen miehensä alkoi tehdä säännöllisempää työpäivää.

– Kuoro löytyi sattumalta, kun etsin seurakunnan nettisivuilta harrastusta kaksosille. Lapsille en löytänyt sillä kertaa sopivaa ryhmää, mutta eksyin musiikkitoiminnan sivulle, luin Cantus Novus -lauluryhmästä ja innostuin.

Toivonen soitti saman tien kuoronjohtajalle ja sai kutsun harjoituksiin.
– Vaikka olin laulanut lapsena paljon kuorossa ja harrastanut musiikkia, vuosien tauon jälkeen itsekritiikki oli huipussaan. Pelkäsin, osaisinko enää laulaa ja riittäisikö äänialani.

Pelko oli turha. Toivonen otettiin avosylin vastaan laulamaan alttoa.

Uusia ystäviä ja esiintymisvarmuutta

Cantus Novus on Sari Toivoselle paljon muutakin kuin lauluharrastus. Se on tuonut hänen elämäänsä uusia ystäviä, yhteenkuuluvuuden tunnetta, onnistumisen kokemuksia ja rohkeutta astua uusiin tilanteisiin.

– Kauemmin kuorossa laulaneet katselivat vähän huvittuneina, kun jännitin ihan kamalasti ensimmäistä messuesiintymistäni, vaikka yleisöä oli todella vähän, hän muistelee.

Nyt esiintyminen menee jo rutiinilla. Vain silloin vatsanpohjassa kutittaa hiukan tavallista enemmän, kun yleisössä on tuttuja.
– Hauskaa on, että kuoromusiikki on tullut harrastukseni kautta tutummaksi myös sellaisille ystävilleni, jotka eivät ole kuunnelleet sitä aiemmin. Nyt minulla on jopa pieni ystävistä muodostunut fanijoukko, joka käy kuuntelemassa kuoroamme säännöllisesti.

Tavallisissa sunnuntaimessuissa seurakuntalaisia on yleensä melko vähän paikalla, mutta se ei haittaa Toivosta. Melkein aina joku tulee jälkeenpäin kysymään, mikä oli se ihana laulu, jonka kuoro äsken lauloi.

– Uskon, että tuomme iloa ja virkistystä messuun. Kirkossa laulaminen tuntuu minustakin hyvältä ja luontevalta, vaikka en pidä itseäni kovinkaan uskonnollisena.

Laulamisen iloa ilman tavoitepaineita

Sari Toivosen mukaan harrastelijakuorossa voi laulaa pelkästä laulamisen ilosta, ilman kovia tavoitepaineita, joita elämässä on muutenkin tarpeeksi. Harjoitukset kerran viikossa on helppo sovittaa kalenteriin, ja jos joskus tulee este, kukaan ei pane sitä pahakseen.

– Tosin kuoro on nykyään minulle niin tärkeä, että se menee monen muun asian edelle. Tingin usein muista menoistani päästäkseni harjoituksiin.

Yksi Cantus Novuksen parhaista puolista on Toivosen mielestä se, että sen jäsenenä on saanut tutustua erilaisiin ihmisiin, joita musiikki yhdistää. Yksin laulamisesta hän ei innostuisikaan. Toivosesta tuntuu erityisen hyvältä, ettei kuoroon tarvitse lähteä kauas, vaan harjoituspaikka löytyy aivan kotinurkilta. Samalla harrastus luo hyvän kiinnekohdan omaan kaupunginosaan.

– En taida tavata ketään muita ystäviäni yhtä säännöllisesti kuin kuorolaisia, hän huomaa.

Tietoa seurakuntien kuoroista ja niiden laulajatarpeista saa tästä linkistä .

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.