null Kuorolaulu ammattina

Antoisa harrastus. Pasi Hyökki suhtautuu myönteisesti television kuoro-ohjelmiin ja toivoo niiden innostavan ihmisiä kuorolaulun pariin. Kuva: Sirpa Päivinen

Antoisa harrastus. Pasi Hyökki suhtautuu myönteisesti television kuoro-ohjelmiin ja toivoo niiden innostavan ihmisiä kuorolaulun pariin. Kuva: Sirpa Päivinen

Kuorolaulu ammattina

Ylioppilaskunnan Laulajien uuden johtajan Pasi Hyökin mielestä musiikissa pitää olla syvyyttä, pelkkä kaunis melodia ei riitä.

Arvostetun ja perinteikkään mieskuoron taiteellisena johtajana aloittanut Pasi Hyökki jatkaa kokoonpanoa yli 30 vuotta johtaneen isänsä Matti Hyökin jalanjäljissä.

– On valtavan jännää, että saa tehdä työtä Suomen yhdessä huippuyhtyeessä. Olen aikoinaan laulanut Ylioppilaskunnan Laulajissa isän johdolla. Hänen näkemyksensä varmasti vaikuttavat taustalla, mutta minun on mietittävä, mitä itse haluan sanoa tällä musiikilla.

Hyökki arvostaa erityisesti isänsä työtä kuoron taiteellisen tason nostamiseksi. Hän haluaa seurata samalla tiellä kartuttamalla sen kansainvälistä ohjelmistoa.

– Mieskuoromusiikki on marginaalissa maailman kuoromusiikissa. YL vetoaa suomalaisella eksotiikalla, mutta lisäksi ohjelmistoon tarvitaan suuria klassisen nykymusiikin sävellyksiä.

Hyökin mukaan YL:n asema on Suomessa vahva, koska se on ollut täällä keskeinen kuoromusiikin kehittäjä. Monessa muussa maassa mieskuoroja ei enää ole, koska niitä perustettiin aiemmin enemmänkin kansallisaatteen edistämiseksi, ei niinkään musiikillisista syistä. Myös vuonna 1883 perustetun YL:n ohjelmisto on sisältänyt isänmaallisia ja kansallisromanttisia teoksia, joita ovat säveltäneet muun muassa Jean Sibelius, Toivo Kuula, Selim Palmgren ja Leevi Madetoja.

 

Kuoronjohtajan työ ei ollut sukutaustasta ja musiikkiharrastuksesta huolimatta Pasi Hyökille itsestään selvä ammatinvalinta. Lukion jälkeen hän haki Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkilinjalle, mutta ajatteli pitkään ryhtyvänsä opiskelemaan musiikin lisäksi yliopistossa biologiaa.

– Opiskelu Akatemiassa kuitenkin täytti päivät, ja kirkkomusiikin osasto oli siitä hyvä, että siellä annettiin niin laaja-alaista opetusta. En nimittäin tiennyt alussa, mihin haluaisin keskittyä.

Ratkaiseva tekijä oli se, kun Helsingin poliisilaulajat pyysi vuonna 1993 Hyökkiä johtajakseen. Hän hoiti pestiä opiskelun ohella koko 90-luvun. Lisäksi hän alkoi johtaa kahta sekakuoroa, Cantabilea ja Akateemista Laulua.

– Huomasin, että minulta löytyy kuoromusiikin parissa sanottavaa. Moniäänisen musiikin harmonia, johon yhdistyy teksti, alkoi tuntua voittamattomalta musiikin tekemisen muodolta, hän kuvailee.

 

Kuoron esittämistä klassisista teoksista monet ovat hengellisiä, ja hengellisen kotikasvatuksen saaneelle Pasi Hyökille merkitsee myös tämä puoli. Hänestä musiikin on oltava jollain tavalla syvällistä, ei vain kauniita säveliä ilman mitään tarkoitusta.

– Moni teos on sävelletty tiettyä käyttötarkoitusta varten, ja historiallisesti merkittävään musiikkiin on liittynyt keskeisenä piirteenä hengellisyys. Jos se olisi ollut jotenkin latteaa, se ei olisi pysynyt hengissä näin pitkään.

Tänä päivänä Hyökki pitää erityisesti klassisesta nykymusiikista. Esimerkiksi Einojuhani Rautavaaran sävellykset ovat vaikuttaneet paljon hänen ammatilliseen kehitykseensä. Hyökki mainitsee hienojen kuoroteosten tekijöinä myös ranskalaisen Francis Poulencin ja venäläisen Alfred Schnittken.

Musiikin keskellä elävä kuoronjohtaja sanoo kuulevansa ehkä kerran kolmessa vuodessa jotain ainutlaatuista ja pysäyttävää. Viimeksi niin kävi musiikkifestivaaleilla Italiassa, jossa eräs kuubalainen kuoro esitti Poulencin sävellyksiä paremmin kuin hän oli koskaan kuullut.

 

YL:n jäsenistä Pasi Hyökki tunsi suurimman osan jo entuudestaan. 70-henkisen mieskuoron keski-ikä on alle 30 vuotta, ja laulajat osallistuvat toimintaan keskimäärin 6–7 vuotta. Kuten YL:n nimikin kertoo, ovat sen jäsenet ylioppilaita tai he opiskelevat korkeakoulussa.

Hyökin mukaan kuorolla on niin tiivis ohjelma, että optimaalisin aika harrastukselle on opiskeluaika. Kuoroon pyrkii joka syksy muutama kymmenen laulajaa, joista valitaan pääsykokeessa toistakymmentä.

– YL:ssa on myös pitempiaikaisia jäseniä, mikä tuo sen sointiin syvyyttä. Samalla he antavat perspektiiviä kuoron historiaan.

Kuoron ohjelmassa on syksyllä virsikonsertteja, jotka perustuvat tuoreeseen levyyn Soi kunniaksi Luojan. Pääkaupunkiseudulla virsikonsertteja on tiedossa lokakuussa. Joulukuussa YL:n laulua voi kuunnella Helsingissä perinteisesti pidetyissä joulukonserteissa. Keväällä kuorolla on edessä esiintymismatka Kiinaan.

YL:n ohella Hyökillä riittää energiaa jo 47 vuotta toimineen Tapiolan kuoron ja hänen 10 vuotta sitten alkuunpanemansa kamarikuoro EMO Ensemblen johtamiseen. Lisäksi hän vetää YL:sta tutuksi tulleiden kavereiden kanssa 20 vuotta sitten perustamaansa Lauluyhtye Tallaa.

– Tallassa pääsen toteuttamaan itseäni myös laulajana. Olen äänialaltani sopranista, miespuolinen sopraano, mikä on Suomessa ja koko maailmassa harvinaista, kertoo solistinakin toisinaan esiintyvä muusikko.

Marjo Kytöharju

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.