Moderni alttaritaulu. Kirkkoherra Martti Häkkäsen mielestä Mikaelin-kirkossa nähtävä Hannu Väisäsen Helluntain ihme -teos oli aikaansa edellä.
Kuumottava Abloy-avain
Hannu Väisäsen Mikaelinkirkkoon maalaama alttaritaulu Abloy-avaimineen herättää yhä kiinnostusta. Teksti Marjo Kytöharju Kuva Esko Jämsä
Kun Kontulassa sijaitsevaa Mikaelinkirkkoa alettiin rakentaa 1980-luvun loppupuolella, oli kirkkoherra Martti Häkkänen tullut hiljattain papiksi Mikaelin seurakuntaan. Nuoresta papista oli jännittävää seurata, miten uusi rakennus valmistui ja sai vaikuttavan alttaritaulunsa.
Taiteilija Hannu Väisäsen moderni alttaritaulu ja varsinkin siihen maalattu suuri Abloy-avain herätti keskustelua seurakuntaneuvostossa jo suunnitteluvaiheessa. Helluntain ihme -triptyykin valmistuttua osa seurakuntalaisista vierasti nimenomaan sen arkisuutta. Jotkut eivät esimerkiksi halunneet tämän vuoksi mennä kirkossa vihille.
– Itse ajattelen avainta vanhana kristillisenä symbolina. Abloy-avain puolestaan viittaa itähelsinkiläiseen lähiöympäristöön, jossa jokaisella lapsella oli aikoinaan avain kaulassa. Kun kristillinen symboli koskettaa ihmistä ja hänen todellisuuttaan, liittää se yhteen kaksi todellisuutta ja saa uuden tulkinnan ja sisällön, sanoo Martti Häkkänen.
Nykyään taideteos ei juuri enää kuumenna tunteita, mutta Väisäsen kerrottua uusimmassa Taivaanvartijat -romaanissaan alttaritaulun syntyprosessista teosta on käynyt katsomassa ihmisiä ympäri Suomea.
– Osa viihtyy alttaritaulun ääressä pitkäänkin. Tuntuu siltä, että nyt sen sanoma puhuttelee ja menee perille paremmin.
Martti Häkkänen on lukenut Hannu Väisäsen Taivaanvartijat ja pitää sitä hyvin kirjoitettuna ja mukaansatempaavana.
– Taiteilija on osannut välittää hienosti omat tunnetilansa ja ihmisiin liittyvät tuntemuksensa.
Kotikirkkonsa alttaritaulun läpikotaisin tunteva Häkkänen pitää sitä taiteilijan näkemyksenä kristinuskosta. Se alkaa avautua helpommin, kun tajuaa kuvien merkitykset.
– Väisäsen teos oli aikaansa edellä, visuaalisesti jotain uutta. Se koostuu kristinuskon fragmenteista, joihin liittyvät ajatuksia herättävät kuvat ja symbolit.
Häkkänen selittää alttaritauluun kirjoitettuja lauseita. Vasemmalla puolella Abloy-avaimen kohdalla lukevat tutut sanat ”alussa oli sana”. Sen alla on viisi ruusua, kärsimyshaavaa, jotka kertovat Kristuksen ja koko ihmiskunnan kärsimyksestä. Alimmaisena näkyvä pesuvati kuvaa, miten Jeesus pesi pitkän matkan tehneiden opetuslasten jalat eli ”toinen toistenne jalat pesisitte”.
– Teokseen sisältyy toivo, Jumalan anteeksiantamus ja armo, ja se johtaa teoksen keskellä olevan tyhjän haudan luokse. Sitä kuvaa teksti ”nousi kolmantena päivänä”. Kristillinen usko sai alkunsa tyhjän haudan äärellä, Jeesuksen ylösnousemuksessa, Häkkänen analysoi.
– Oikean ylänurkan sanat ”veisatkaa Herralle uusi virsi” viittaavat siihen, miten koko maailmankaikkeus on Jumalan luoma. Alhaalla Jumalan sanansaattaja, enkeli, ilmoittaa ”minä tuon teille suuren ilon”.
Jaa tämä artikkeli: