Hämeenkylässä kellot soittavat Einojuhani Rautavaaran sävellyksiä.
Kuuntele kelloja!
Kirkonkellojen soitto on kutsu jumalanpalvelukseen, mutta myös musiikkia.
Kirkonkelloilla voi soittaa melodioita, pieniä sävelteoksia, kuten Myyrmäen, Rekolan ja Hämeenkylän kirkoissa. Siihen tarvitaan useampi kello. Myyrmäessä ja Rekolassa kelloja on viisi ja niillä soitetaan virsisävelmiä. Hämeenkylässä kelloja on kuusi. Niille on säveltäjä Einojuhani Rautavaara tehnyt omat melodiat. Kellojen sävelet vaihtuvat kirkkovuoden mukaan ja kertovat kunkin ajan sanoman.
— Myyrmäen kirkkoa suunniteltaessa syntyi ajatus, että kelloilla voisi soittaa virsiä, jotka kuvastaisivat tiettyä kirkkovuoden pyhää, kertoo kanttori Kari Jerkku Vantaankosken seurakunnasta.
— Kolmella tai neljällä kellolla ei kuitenkaan pystynyt soittamaan melodioita, vaan tarvittiin viisi kelloa. Ne soittavat pentatonista asteikkoa, joka muodostuu viidestä sävelestä.
Myyrmäen kirkon rakentamisen aikaan Vantaankosken seurakunnan kirkkoherrana toimi Juhani Kopposela. Hän oli ihastunut virteen, joka alkaa sanoilla ”Taivaassa, johon Jumala majansa asetti”. Kari Jerkku ja hänen silloinen työtoverinsa Aija-Leena Ranta kokeilivat, saisiko tuosta virrestä melodian, jonka voisi soittaa kirkonkelloilla.
— Tämä virsi, 145, sopi päämelodiaksi, kirkon tunnussäveleksi. Sen jälkeen valittiin sitten muut virret ihan virsikirjaa selailemalla ja ottamalla käyttöön kelloille sopivia melodioita.
Kellojen sähköinen soittolaite soittaa sinne tallennetut sävelmät ja soitto-ohjelmat automaattisesti. Laitteeseen kuuluu myös näppäimistö, jolla voi soittaa muita melodioita.
— Olen soittanut näppäimistöllä yhden konsertin aloituksen. Eräissä häissä soitin improvisoiden. Näppäilyn ja kellon soimisen välillä oli viivettä, jonka vuoksi näppäilyä piti rytmittää. Kirkon ovet ja ikkunat avattiin, ja näin soitto kuului paremmin kirkkosalissa, kertoo Kari Jerkku.
Myyrmäen kirkon kellojen soittamat virret valittiin vanhasta virsikirjasta. Nykyinen virsikirja otettiin käyttöön pari vuotta kirkon valmistumisen jälkeen. Kelloilla soitettavista sävelmistä yksi puuttuu uudesta virsikirjasta. Se on ikään kuin muistutus siitä, että ajan kuluminen muuttaa myös kirkonmenoja.
Vantaan kirkoissa pyhä soitetaan alkavaksi ehtookelloilla lauantaina iltakuudelta. Huomenkello aamulla yhdeksältä on sunnuntain ensimmäinen kutsu jumalanpalvelukseen. Papin kello soitetaan varttia vaille kymmenen ja yhteensoitto, merkki messun alkamisesta, soi viittä vaille kymmenen. Aikanaan papinkello soitettiin merkiksi siitä, että pappi on saapunut kirkolle.
Myyrmäessä ehtookelloina soitetaan aina virsi 555 ja huomenkellona on virsi 145. Yhteensoiton melodiat vaihtuvat kirkkovuoden mukaan. Esimerkiksi joulun aikaan soitetaan virttä 43, On kirkas aamuntähti nyt. Helluntain jälkeen soitetaan virttä 111, Oi Pyhä Henki, Herramme.
— Kaikki seurakuntalaiset eivät ole huomanneet, että kellot soittavat virsiä. Kun heitä kehottaa keskittymään ja kuuntelemaan tarkemmin, he tunnistavat melodian. Kellot soivat harvaan ja soiton tempo on hidas. Siksi tuttua virttä ei huomaa heti, Jerkku sanoo.
Myyrmäen kirkko toimi esimerkkinä, kun Rekolan Pyhän Andreaan kirkkoon mietittiin kellojen hankintaa. Virsien soittamista niillä pidettiin hyvänä ajatuksena.
— Rekolan seurakunnan silloinen kanttori Tuomas Laatu valitsi viiden kellon sävelkorkeudet ja virret, jotka ohjelmoitiin soittolaitteeseen. Kellot valettiin Hollannissa, ja nuo sävelkorkeudet ilmoitettiin kellovalimolle, kertoo Jukka Yrjölä, joka oli Rekolassa kirkkoherrana, kun kirkkoa suunniteltiin ja rakennettiin.
Oikean sävelkorkeuden saaminen kelloon vaatii tarkkaa työtä ja kellon mitoitusta. Äänen korkeuteen vaikuttaa kellon koko, käytetty metalli, kellon muotoilu ja koko sekä valun paksuus. Rekolan kellot ovat suurempia kuin Myyrmäessä ja ne soivat matalammalta.
— Pienimmät kellot saatiin nostettua helposti tapuliin, mutta suurinta kelloa varten tarvittiin erillinen nosturi. Suurin kello painaa vähän yli tuhat kiloa ja kellojen yhteispaino on noin 3,3 tonnia, muistelee Yrjölä.
Kun kellot oli nostettu Rekolassa tapuliin ja niillä pystyi soittamaan, Jukka Yrjölä ja kanttori Tuomas Laatu tekivät niillä koesoiton. He tarkistivat, että sävelkorkeudet olivat pyydetyt. Kaikki oli prikulleen kohdallaan.
Soitto-ohjelmassa on 15 erilaista sävelmää, jotka on poimittu uudesta virsikirjasta. Erikoissoittoja ovat uudenvuoden ja avioliittoon vihkimisen soitot sekä sanomakellot kuoleman ja hautaan siunaamisen yhteydessä.
— Uudenvuoden yön soitto Kiitos sulle Jumalani soitetaan keskiyöllä vuoden vaihtuessa. Melodia ei mene aivan nuotilleen. Kun virsi on päättynyt, kellot soivat vapaasti ilman melodiaa riemusoiton. Kirkonkellot soivat uuden vuoden ilotulitteiden paukkeen ja välähdysten mukana, sanoo Yrjölä.
Avioliittoon vihkimisen yhteydessä Rekolassa soitetaan Nyt kiitän riemuiten, virsi 271, silloin kun hääpari pyytää sitä. Se ei kuulu itsestään selvänä vihkimistilaisuuteen. Myyrmäessä ja Hämeenkylässä on sama käytäntö.
Yhteensoitoissa Rekolassa soitetaan kirkkovuoden mukaan vaihtuvia virsiä. Jouluajan virsi on Nyt ilovirttä veisaten, virsi 18. Pääsiäisaikana soitetaan virttä 104, Pilvimuurista valo välähtää.
Jukka Yrjölä kertoo tarinan siitä, kuinka kellojen soitto voi johdattaa seurakuntalaisen kirkolle.
— Rekolaan muutti aikanaan Afrikasta kotoisin oleva mies, joka halusi lähteä kirkkoon. Uutena asukkaana hän ei tiennyt, missä Rekolan kirkko sijaitsee eikä myöskään havainnut kirkon tornia kulkiessaan kadulla. Hän tiesi kuitenkin, että Suomessa soitetaan kirkonkelloja hyvissä ajoin ennen jumalanpalvelusta. Niinpä hän lähti sunnuntaina aamulla ulos ja kuunteli, missä päin kellot soivat. Niiden avulla tämä Rekolan uusi asukas löysi kirkolle.
Kun Hämeenkylän kirkkoa suunniteltiin, seurakunnan silloinen kanttori Martti Lipasti esitti, että säveltäjä Einojuhani Rautavaaralta tilattaisiin sävelmät kelloille. Säveltäjä kuului Lipastin tuttavapiiriin ja innostui asiasta.
— Ajatus, että kellojen melodiat ovat säveltäjien tekemiä, ei ole aivan uusi. Jean Sibelius on tehnyt Kallion kirkkoon kelloille sävelmän ja Kulosaaressa soitetaan Heikki Klemetin säveliä, kertoo Jaakko Rantasalo, joka oli kirkkoherrana Hämeenkylän seurakunnassa, kun kirkko rakennettiin 20 vuotta sitten.
— Kävimme Martti Lipastin kanssa esittelemässä valimon kelloluettelon Rautavaaralle ja kerroimme, että kelloja voi olla kuusi. Hän valitsi sopivat äänet, joiden perusteella kellot tilattiin.
Rautavaara sävelsi kellojen soitot ilman seurakunnan ohjeistusta, oman musiikillisen näkemyksenä mukaisesti. Hämeenkylässä on käytössä 16 erilaista soittoa. Yhteensoiton musiikki vaihtuu kirkkovuoden kulun mukaan ja kukin soitto on itsenäinen sävellys. Pyhäsoitot, ehtookellot ja sunnuntaiaamun soitot ovat samat ympäri vuoden.
Kirkonkellojen musiikki on sikäli vaativaa, että se soi toistuvasti vuodesta toiseen. Kuulijoina ovat kaikki, jotka sattuvat soittohetkellä kuuloetäisyydelle. Yleisö ei tule kuuntelemaan kirkonkellojen soittoa samalla tavalla kuin konserttiin mennään musiikkiesityksen vuoksi.
Ylivahtimestari Jari Jääskeläinen on työskennellyt Hämeenkylän seurakunnassa kolme vuotta — ja käynyt kellotapulissa vain kerran, huoltotöiden yhteydessä.
— Tapulissa oli kyllä ahdasta. Kellot eivät heilu, vaan niiden sisällä oleva vasara lyö kelloa.
Kelloja ohjataan sähköisesti sakastissa olevasta ohjausyksiköstä. Se on pöydällä oleva laatikko, jossa on näppäimistö ajastamista ja ohjelmointia varten. Aina samaan aikaan soitettavat soitot on ajastettu laitteeseen, mutta osa melodioista käynnistetään käsin. Laitteella voi soittaa myös vapaasti säveliä näppäimillä.
— Häissä ja siunaustilaisuuksissa käynnistetään kellojen ohjelmat käsisoittona, koska tilaisuuksien kesto vaihtelee, sanoo Jääskeläinen.
— Siunaustilaisuuksissa soitetaan hautaan siunaamisen soittoa viisi minuuttia ennen tilaisuuden alkua ja samoin tehdään, kun vainajaa kuljettava auto lähtee kirkon pihalta. Tosin lähdön jälkeen odotetaan hetki, koska hautajaisväki on usein pihalla tapulin alla, jossa kellojen ääni kuuluu voimakkaana.
— Täällä Hämeenkylän kirkolla on uurnahautausmaa. Hautaan siunaaminen soitetaan siitä hetkestä, kun kirkkosalista lähdetään viemään uurnaa. Matka kirkolta uurnalehtoon pyritään astelemaan sen mukaan, että soitto kestää saattomatkan ajan.
Maailman ääriin kaikukoon…
Kirkonkellot viestivät myös sanoilla. Koska kellojen kylkiin valettuja tekstejä eivät seurakuntalaiset pääse lukemaan, paljastamme, mitä kelloissa lukee. Tässä kellojen tekstit suurimmasta pienimpään.
Hämeenkylän kirkko
1. Gloria in excelsis Deo et in terra pax
2. Sinua, kansasi tunnustaa, eteesi polvilleen maapiiri lankeaa. Virsi 321
3. Ego sum resurrectio et vita
4. Oi riemun rikkautta ylhäällä taivaassa.
Virsi 629
5. Christus resurrexit
6. Maailman ääriin kaikukoon riemuinen sanomamme. Virsi 86
Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, Amen
Myyrmäen kirkko
1. Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joh 11:25
2. Jag är uppståndelsen och livet. Joh 11:25
3. Piae Cantiones MCDLXXXII
Ecclesiae Vandaensiae MCDLXXXIV
4. Sä sait, oi Jeesus, voiton
5. Kiittäkää Herraa
Rekolan Pyhän Andreaan kirkko
1. Tulkoon valkeus
2. Ylistä, minun sieluni, Herraa
3. Minä olen maailman valkeus
4. Tuuli puhaltaa, missä se tahtoo
5. Minä tulen pian
Jaa tämä artikkeli: