Keskustelu. Palestiinan kuurojen asemaa voidaan parantaa vielä monella tavalla. Kuurojen liiton puheenjohtaja Taleb Mustafa Abu Khader ja pastori Janne Rissanen viittovat. Kuurojen ammattikoulun pojat seuraavat kiinnostuneena keskustelua.
Kuurot taistelevat oikeuksistaan
Palestiinassa elävät kuurot kohtaavat monia haasteita niin arjessa, koulutuksessa kuin sosiaalisessa kanssakäymisessäkin, toteaa Suomen Lähetysseuran selvitys.
Teksti Salla Matilainen
Kuva Karita Laisi /
Suomen Lähetysseura
Lähetysseuran kesällä valmistuneen selvityksen mukaan kuurot joutuvat usein kohtaamaan vaikeu-det ilman yhteiskunnan tukiverkkoa. Palestiinan Kuurojen Liiton niukat resurssit eivät riitä taisteluun kuurojen oikeuksien puolesta. Kouluissa kuulovammaisuutta ei huomioida tarpeeksi, ja erityisopettajista on alueella huutava pula. Myös Palestiinan kuulovammaisille tarkoitettu kääntäjien yhdistys kärsii virallisen tuen puutteesta.
Selvityksen mukaan Palestiinan kuurot tarvitsisivat virallisen edustajatahon, joka puolustaisi niin lasten kuin aikuistenkin oikeuksia. Haasteita riittää myös oman viittomakielen kehittämisessä. Kielestä puuttuu vielä useita sellaisia merkkejä, joita esimerkiksi korkeakouluopinnoissa tarvitaan.
Viittomakieltä opetetaan vain tietyillä alueilla, mikä sekin hankaloittaa kielen oppimista. Kaikki halukkaat eivät pääse viittomakieltä opettaviin kouluihin. Esteeksi saattaa muodostua varojen puute. Yleinen oppivelvollisuus ei koske vammaisia, joten perheet saattavat jättää kuulovammaisen lapsen kouluttamatta.
Palestiinan kuuroista arviolta puolet on työttömänä. Työssä käyvien kuukausiansio on usein hyvin pieni, minkä vuoksi monet alueen kuuroista tai kuulovammaisista ovat myös köyhiä.
– Vammaisuus on iso häpeä, ja vammaiset lapset on perinteisesti pidetty piilossa, jolloin he eivät ole oppineet viittomaan. Kuurot ovat Palestiinassa usein vaatimattomissa ammateissa, kuten ompelijoina, keittäjinä tai kadunlakaisijoina. Muihin vammaisryhmiin verrattuna kuurojen tilanne Palestiinassa on kuitenkin suhteellisen hyvä, sillä kuulovamma ei näy päällepäin, Lähetysseuran Palestiinan kuurojen työn koordinaattori, pastori Janne Rissanen kertoo.
Palestiina on allekirjoittanut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, mutta käytännössä asenteet muuttuvat hiljalleen. Vuonna 1999 Palestiina hyväksyi myös oman vammaislakinsa, jota ei ole kuitenkaan vielä pantu käytäntöön. Viivästys on johtunut alueen poliittisesta epävakaudesta. Poliittisesti vaikeat olot tekevät kuurojen parissa tehtävän työn erityisen tärkeäksi.
– Kuurot ovat erityisen haavoittuvaisia konfliktitilanteissa, sillä he eivät kuule esimerkiksi ympärillään tapahtuvaa ammuskelua, Rissanen muistuttaa.
Palestiinan opetusministeriö tekee selvityksen mukaan parhaansa kuurojen lasten oikeuksien ja etujen ajamiseksi. Aikuisten palvelut tulevat yhä jäljessä. Lasten koulut ovat Palestiinalaishallinnon vastuulla, ja koulut ovat viime aikoina parantuneet.
– Kuurojen kouluilla on kehityksestään huolimatta yhä monia tarpeita, jotka vaihtelevat kouluittain. Missä tarvitaan kuulolaitteita tai videotykkiä, missä puheterapeuttia, puutyöluokkaa tai psykologia, Rissanen selittää.
Jaa tämä artikkeli: