Tilhi etsii ravinnokseen viimeisiä marjoja helmikuussa Kaisaniemestä. Kuva: Antti Koli
Kuvareportaasi: Linnut löytävät syysherkkunsa Helsingin puista
Moni kesäisin eläinravinnolla selviytyvä lintu vaihtaa syksyllä marjoihin. Pihlajat viihtyvät liikennesaasteiden keskellä ja hyötyvät autojen tuottamasta typpilannoituksesta.
Marjat ovat lintujen syysruokaa. Suurin osa syö marjan mallon, muutama laji vain siemenet. Moni kesällä eläinravinnolla selviytyvä kapeanokkainen lintu vaihtaa syksyllä kasviksiin eli marjoihin.
Helsingissä marjoja riittää, koska täällä on paljon pihlajia. Ne hyötyvät liikenteen aiheuttamasta typpilannoituksesta. Myös ulkoilevat koirat edistävät pihlajapuiden hyvinvointia.
Pihlajien lisäksi marjansyöjille kelpaavat muutkin marjat puutarhasta, esimerkiksi lumimarjat, aroniat ja seljat. Omeniakin linnut hakkailevat. Pihlajanmarjat maistuvat parhaiten, ja vasta niiden loputtua syödään muita marjoja.
Linnut, etenkin tilhet, pysyvät täällä niin kauan kuin ruokaa riittää, vaikka helmikuulle asti. Rannikko ja Helsinki ovat niille viimeinen etappi; tästä eteenpäin pitää ylittää meri.
Hyönteiset ja madot vaihtuvat kasvisruokaan
Rastaat, etunenässä räkätit ja mustarastaat, ovat nautiskelleet pihlajissa jo elokuusta. Ne liikkuvat metelöiden yhä kasvavissa parvissa puusta toiseen. Välillä ne syövät maasta, välillä puusta. Rastaat osaavat napata marjan oksan kärjestä myös lennosta.
Kottaraiset syövät kesällä rastaiden tapaan matoja ja muita selkärangattomia. Marjapensaissa liikkuvan aikuisen höyhenpuku on musta komeine kirjailuineen, kun taas tänä vuonna kuoriutuneet poikaset ovat vielä ruskeita. Kottaraisissa on pientä komeutta ja elämisen asennetta.
Erilaisia hyönteissyöjiä kuten kerttuja ja kerttusia näkee etenkin pienimarjaisissa pensaissa alkusyksystä. Hyvä paikka niiden havainnointiin on esimerkiksi Kaisaniemen puutarha.
Lähes kaikki lintulaudan linnut syövät myös marjoja. Komea näky on mustavalkoisen tikan tai mustan palokärjen ilmestyminen pihlajaan.
Taviokuurnia vaelsi pohjoisen metsistä muutama vuosi sitten Helsinkiin runsaasti. Ne syövät vain marjojen siemeniä.
Ruokailu voi olla pikkulinnulle riski
Tilhi on se varsinainen marjansyöjä ja pihlajan lintu. Tilhet tulevat Keski- ja Pohjois-Suomen suurista metsistä ilmojen kylmetessä ja marjojen loppuessa. Pohjoisessa ne elävät yksittäin pesien, mutta muuttoaikana ne parveutuvat ja muuttuvat sosiaalisiksi. Hyvät ruokailualueet keräävät tilhiä satapäisiksi parviksi.
Tilhet valitsevat paikan, kuten korkean puun tai talon katon, josta ne lennähtävät marjapuuhun tai -pensaaseen syömään muutaman marjan kerrallaan.
Ruokailu on pikkulinnuille myös riski, koska ne altistuvat siinä pedoille. SIksi ne eivät voi olla liian kauan avoimesti paikoillaan. Ruokaillessaan linnut ovat hiljaisia, mutteivät lentäessään tai korkealla istuessaan. Tilhien helinä on syksyn kauneimpia ääniä.
Tilhi ei humallu marjoista
Pakkasten jälkeen marjojen sokeri rupeaa käymään. Alkoholipitoisuus voi marjassa nousta jopa viiteen promilleen eli kymmenesosaan keskioluen vahvuudesta. Mutta tilhet eivät humallu marjoista, koska niiden maksa polttaa alkoholia kymmenen kertaa tehokkaammin kuin ihmisen.
Tilhet törmäilevät kyllä ikkunoihin, mutta se johtuu parven hätääntymisestä. Rastaat syövät samoja marjoja ilman törmäilyjä.
Loppusyksystä tilhiä pääsee katselemaan tai kuvaamaan muutaman metrin päähän. Tilhellä on puvussaan paljon värikkäitä yksityiskohtia. Pelästyttyään ne saattavat palata takaisin samaan puuhun ruokailemaan. Ensin yksi, sitten lisää. Vähälintuisen puun alla pitää olla rauhassa, jotta saa lisää lintuja lähelleen.
Kirjoittaja on helsinkiläinen lähiluontoon erikoistunut valokuvaaja ja toimittaja.
Jaa tämä artikkeli: