Kari Nurmi on mukana Vantaan mielenterveysyhdistyksen toiminnassa.
Kynttilä itsemurhan tehneen muistolle
Kari Nurmi on järjestämässä kynttilätapahtumaa, jossa surraan itsemurhan uhreja.
Kynttilätapahtumia on järjestetty itsemurhan uhrien muistopäivänä eri puolilla Suomea vuodesta 1992. Vantaalla tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran viime vuonna.
— Toive paikallisen tapahtuman järjestämisestä tuli osanottajilta. On monia, jotka eivät halua lähteä ilta-aikaan Helsinkiin, kertoo tapahtuman järjestelyihin osallistuva Kari Nurmi.
Hän on Vantaan mielenterveysyhdistys Hyvien Tuulien jäsen.
— Olen ollut mukana yhdistyksessä kymmenen vuotta. Sinä aikana on tullut tutuiksi ja ystäviksi myös sellaisia jäseniä, jotka ovat myöhemmin tehneet itsemurhan.
Itsemurha tuntuu käsittämättömän rankalta ratkaisulta.
— Ehkä on niin, että ylitsepääsemättömältä tuntuvassa tilanteessa ihminen ei hahmota, kuinka ainutkertainen ja peruuttamaton teko itsemurha on.
Olisiko jotain voinut tehdä toisin?
Sillä, että lähisukulainen tai hyvä ystävä kuolee itsemurhan kautta, voi olla monenlaisia seurauksia.
Jonkun elämä voi mullistua niin, ettei se palaa enää entiselleen. Moni miettii, onko oma havaintokyky ollut jollain tavalla kapea ja puutteellinen.
— Omaisissa ja ystävissä herää kysymys, mitä olisin voinut tehdä toisin. Olisi pitänyt huomata toisen muuttuminen, se miten hän sulkeutui. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida viimeistään silloin, kun ystävään ei saanut katsekontaktia.
— Moni pohtii, että varmaankin olisi useammin pitänyt kysellä, mitä on tapahtunut ja mitä toiselle kuuluu.
Kokonaishyvinvointi voi pettää
Hyvät tuulet -yhdistyksen 350 jäsenellä on kokemusta siitä, miten ihmisen kokonaishyvinvointi voi pettää ja mieli järkkyä. Kari Nurmi kertoo omaa tarinaansa. Hän pitää työstressiä taustana omalle masentumiselleen kaksitoista vuotta sitten.
— Masennuksen merkit olivat ilmassa pitkään, mutten huomannut niitä. Ajattelin, että väsymys menee ohi nukkumalla viikonlopun yli.
— Perhe huomasi, ettei minusta ollut muuhun kuin makaamaan sohvalla. Lopulta tilanne kihahti yli niin, että minun oli pakko lähteä hakemaan apua.
Psykiatrinen hoito auttoi Kari Nurmea toipumaan. Kahden vuoden kuluttua masennus uusiutui. Elämässä alkoi sairauslomapätkien jakso.
— Sairauslomaa myönnettiin milloin kolme kuukautta, milloin puoli vuotta. Omat voimat olivat vähissä, mutta toimeentuloturvan takia piti käydä jatkuvaa paperirumbaa Kelan kanssa. Välillä oli kaksi kuukautta, jolloin ei tullut rahaa ollenkaan.
Tilannetta hankaloitti, että sairastumisen yhteydessä oli tullut avioero. Niinpä eläkepäätös viisi vuotta sitten tuntui helpotukselta.
— Takaporttina on, että voin laittaa eläkkeen lepäämään ja mennä töihin, mikäli jaksan ja jos töitä on tarjolla, kertoo Kari Nurmi.
Hän on työskennellyt autokoulunopettajana ja linja-autonkuljettajana. Yhdistyksen retkillä hän on nyt päässyt ylläpitämään kuljettajan taitojaan.
Hoitoon pääsy hidasta
Tätä nykyä Kari Nurmi kertoo elävänsä lääkitys kävelykeppinään ja Hyvät Tuulet -yhdistys tukenaan. Hän syö arkipäivisin lounaansa yhdistyksen tiloissa Hiekkaharjussa. Hän myös tukee yhdistyksen muita jäseniä.
— Minulla on terveyskeskuksessa kontrollikäynti kerran vuodessa, mutta tuntuu, ettei se aivan riitä. Jos tarvitsen apua akuutisti, minun on mentävä terveyskeskuslääkärille, joka voi kirjoittaa lähetteen eteenpäin. Sitten voi mennä kaksikin kuukautta ennen kuin pääsen asiantuntijan puheille.
Kari Nurmi arvelee, että hoitoon pääsyn hitaus vaikeuttaa ratkaisevasti ainakin joidenkin toipumista.
Toki Nurmen elämään mahtuu muutakin kuin terveyden ja sairauden kanssa kamppailemista tai ystävien kuolemia. Hän on paitsi isä myös isoisä.
— Autotallilla entisöin vanhaa Velocifero-merkkistä peltiskootteria. Lisäksi korjaan ja puran vanhaa autoani, vaikkei siinä olisi mitään vikaa.
Kynttilätapahtuma su 18.11. klo 17.30 Olotilassa. Ohjelmassa muun muassa HUSin edustajan alustus itsemurhista Vantaalla. Klo 18.45 kynttiläkulkue Veininmyllylle, jossa muistohetki ja glögitarjoilu.
Jaa tämä artikkeli: