— Jokaisen kansalaisvelvollisuus on soittaa hätätilanteessa numeroon 112. Sieltä saa neuvoja, ja se aktivoi tarvittaessa ensihoitoketjun, sanoo sairaankuljetusyrittäjä Ville Peisa.
Kyytiä sairaalle
Suurissa kaupungeissa on totuttu siihen, että pelastuslaitokset hoitavat sairaankuljetuksia. Se tuntuu luontevalta, kun palomiehiä on koko ajan lähtövalmiina.
— Koko maan tasolla pääosan sairaankuljetuksista hoitavat kuitenkin yksityiset yritykset. Pelastustoimesta ja sairaankuljetuksesta säädetään jopa aivan eri laeissa, kertoo operatiivinen johtaja Janne Paul Uudenmaan sairaankuljetus Oy:stä, USKista.
Suomessa toimii vajaa kaksisataa sairaankuljetusyritystä. Vantaallakin on toiminut yksityinen sairaankuljetusyritys 1960-luvulta alkaen. Perinnettä jatkava USK on syntynyt 2000-luvulla.
— Tänä vuonna USK on hoitanut vantaalaisten sairaankuljetuksista 40 prosenttia eli noin 7000 kyytiä, kertoo USKin toimitusjohtaja Ville Peisa.
Vantaa, niin kuin muutkin Keski-Uudenmaan kunnat, on uskonut pelastus- ja sairaankuljetustehtävänsä liikelaitoksena toimivalle Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Se puolestaan ostaa osan palveluista ulkopuolisilta yrityksiltä.
Työntekijästä tuli yrittäjä
Ville Peisa oli ensin työntekijänä yrityksessä.
— Sitten minut houkuteltiin yhdeksi omistajista. Se on alalla aika tavallista. Harva ryhtyy sairaankuljetusyrittäjäksi pystymetsästä, toteaa Peisa, joka omistaa nykyään USKin yhdessä Janne Paulin ja ambulanssien käyttökunnosta huolehtivan Lassi Pohjolan kanssa.
Peisa valmistui alun perin lähihoitajaksi ja hankki myöhemmin lisää koulutusta. Paulilla on vanhempi lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan koulutus.
— Pohjakoulutukseksi tarvitaan jokin terveydenhoitoalan koulutus, tätä nykyä hyviä ovat ensihoitaja tai sairaanhoitaja. Lisäksi tarvitaan jatkuvaa työpaikkakoulutusta, kertoo Peisa.
Tehtävät vaihtuvat lennossa
Sairaankuljetusta tehdään työpareina. USKissa kaikki parikymmentä työntekijää työskentelevät kaikkien kanssa satunnaisen listan mukaisesti. Ambulansseja on viisi.
— Kun työparin molemmat jäsenet osaavat kaikkia töitä, voivat kuljettaja ja hoitaja vaihtaa tehtäviä tilanteen mukaan vaikka lennossa. Joskus on tarpeen, että potilasta taltuttelee isompi mies. Humalainen miespotilas uskoo taas usein paremmin naisen sanaa, kertoo Janne Paul.
— Meidän kuljetuksistamme valtaosa on kiireettömiä. Kiireellisiä kuljetuksia on joka viides ja hätätapauksia noin joka kymmenes, toteaa Ville Peisa.
Kiireettömän kyydin pitää päästä paikalle 120 minuutissa, jonkin verran kiireellisen 30 minuutissa ja hätätilanteen 8 minuutissa.
— Siinä ajassa auto ehtii noin kahdeksan kilometrin päähän. Olemme pystyneet hoitamaan jokaisen tehtävämme tavoiteajassa, Peisa kertoo.
Tavoiteaikojen lisäksi työlle on laadullisia vaatimuksia.
— Ensihoidossa on vastuulääkäri, joka työskentelee HUSin palkkalistoilla Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tiloissa ja toimii myös Medi-Helin lääkärinä. Hän tekee toimintamallit eri tilanteita varten. Siinä mapissa riittää melkoisesti opeteltavaa, Peisa sanoo.
Vastuulääkärin lisäksi sairaankuljetusta valvoo Valvira. Sen selvitettäväksi on mennyt pari vantaalaisvalitusta vuodessa. Oikeuteen asti on koko maassa mennyt yksi tapaus vuodessa.
Nopeita ratkaisuja
Sairaankuljettajien puheista selviää, että ala on vaativa.
— Minuutissa tai kahdessa joutuu ratkaisemaan, mikä on juuri siinä tilanteessa ja sen hetkisen tiedon varassa oikea tapa toimia. Myöhemmin, syytekijöiden, taustojen ja laboratoriokokeiden tulosten selvittyä, tapaus voi näyttää aika lailla toiselta, kertoo Ville Peisa.
Työssä liikutaan koko ajan elämän nurjalla puolella.
— Työhön kuuluu myös vaitiolovelvollisuus. Jaksaminen voi joutua koetukselle, kun työpaineita ei voi purkaa esimerkiksi kotona. Työparin jäsenet pitävät huolta toisistaan, ja tilanteita voidaan purkaa työyhteisössä, jatkaa Janne Paul.
Yrittäjien paineita lisää kilpailutus. USK voitti itselleen vantaalaisten sairaankuljetuksen puolitoista vuotta sitten. Näinä päivinä selviää, toteutuuko sopimukseen kuuluva optio kahden vuoden jatkoajasta.
"Joskus on tarpeen, että potilasta taltuttelee isompi mies. Humalainen miespotilas uskoo taas usein paremmin naisen sanaa."
Jaa tämä artikkeli: