Lääkärijonot yhä pitempiä
Kaikki espoolaiset eivät pääse lääkärin vastaanotolle lain vaatimassa ajassa. Jonot yritetään purkaa juhannukseen mennessä.
Espoon kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Pia Kauma (kok.) yritti jokin aika sitten saada lapselleen vastaanottoaikaa terveyskeskukseen. Aikaa tarjottiin neljän kuukauden päähän.
”Pystyn maksamaan ajan yksityiselle lääkärille, mutta entä he, jotka eivät pysty? On törkeää pitää ihmisiä noin kauan jonossa”, Kauma kauhistelee.
Edellisellä kaudella sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtajanakin toiminut Kauma on saanut kaupunkilaisilta jo pitkään palautetta samankaltaisista ongelmista. Vuosien varrella tilanne on pahentunut.
Viimeaikaisten tietojen mukaan kaikilla Espoon terveysasemilla ei ole pystytty järjestämään kiireetöntä hoitoa lain vaatimalla tavalla. Hoitotakuulaki edellyttää kiireettömän hoidon toteuttamista kolmen kuukauden kuluessa.
”Viime vuonna osalla terveysasemista ilmeni päivittäin tilanteita, joissa todettiin hoidon tarve mutta joissa potilaalle ei ollut antaa aikaa”, harmittelee sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Johanna Värmälä (sd.).
Hankalin tilanne on ollut Matinkylän ja Puolarmetsän terveysasemilla. Molempien jonoissa oli helmikuun lopussa yli kolme kuukautta odottaneita.
Terveyspalvelujen tilanne huolestuttaa kaupunginvaltuutettuja yli puoluerajojen. Maaliskuussa valtuusto päätti yksimielisesti palauttaa käsittelyyn sosiaalidemokraattien aloitteen terveydenhuoltopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi.
Alkuperäinen aloite tehtiin puolitoista vuotta sitten. Nyt kaupunginvaltuusto pyytää kaupunginhallitusta valmistelemaan toukokuun valtuustonkokoukseen toimenpideohjelman, jonka avulla jonot saataisiin kuriin.
Myös Etelä-Suomen aluehallintovirasto on vaatinut Espoolta selvitystä hoitojonoista. Kaupunki lähetti vastauksensa selvityspyyntöön huhtikuun toisella viikolla.
Edellisen kerran aluehallintovirasto puuttui Espoossa asiaan pari vuotta sitten. Niihin aikoihin käyttöön otettiin palvelupyyntölistat. Jos vastaanottoaikaa ei pystytty antamaan, potilas laitettiin jonoon ja kerrottiin arvio, milloin tarkempi tieto vastaanottoajasta voidaan antaa.
Sittemmin aluehallintovirasto on linjannut, ettei jonoja saa enää olla.
Ongelmia havaittiin viime kesänä myös hoitoon pääsyn tilastoinnin luotettavuudessa. Ajanvarauskirjat on avattu Espoossa yleensä kuudeksi viikoksi eteenpäin. Silloin kun aikaa ei ole voitu antaa, potilas on tilastoitu kohtaan ”42 vuorokautta”.
”Tilastointitapa antoi ymmärtää, että potilaat olisivat saaneet kuudessa viikossa ajan. Todellisuudessa vastaanottoaika saattoi olla myöhemmin – asukkailta tulleen palautteen perusteella jopa niin, että hoitotakuu oli ylittynyt”, Värmälä kertoo.
Sosiaali- ja terveyslautakunta vaati tilastointitavan muuttamista. Sama käytäntö oli kuitenkin yhä loppuvuodesta käytössä. Nyt tilanteeseen on luvattu muutos.
”Espoo luopuu erillisen palvelupyyntökirjan käytöstä kesään mennessä, jolloin jonolukumme kuvaavat todellista tilannetta”, kommentoi vuoden alussa Espoon terveyspalvelujohtajana aloittanut Eetu Salunen.
Kaupunginvaltuustossa vallitsee yksimielisyys siitä, että terveysasemapalvelut on laitettava kuntoon. Mielipiteitä jakaa kuitenkin se, miten tavoitteeseen päästään.
Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa palvelusetelin käyttöön ottamista. Puolue ottaisi mallia Tukholmasta, missä asukas saa kaupungin piikkiin hakea palvelun joko kunnalliselta puolelta tai kaupungin valitsemilta yksityisiltä lääkäriasemilta.
Osa puolueista pelkää yksityistämisen rapauttavan terveyskeskusjärjestelmää. Esimerkiksi Sosiaalidemokraatit ja Vasemmistoliitto käyttäisivät ulkoistamista vain akuutin jonotilanteen purkamiseen.
Vihreät päätyivät kannattamaan kaupungin kokeilua yksityisestä terveysasemasta, mutta laajempaa ulkoistamista valtuustoryhmä ei halua tukea. Espoon keskuksen postinumeroalueella 02760 aloittaa toukokuussa terveysasema, jonka palvelut tuottaa yksityinen palveluntarjoaja. Käyntimaksut ovat samat kuin muilla terveysasemilla.
Myös muut valtuustoryhmät eli Perussuomalaisten ja Sitoutumattomien yhteinen valtuustoryhmä, Svenska folkpartiet i Finland, Keskusta ja Kristillisdemokraatit vaativat terveyspalveluiden laittamista kuntoon.
Terveysasemista vastaava johtava ylilääkäri Tuija Kumpulainen kertoo, että terveyskeskusten suurimpana ongelmana on lääkäripula. Vajaalla miehityksellä terveysasema ei pysty toimimaan täydellä teholla. Kumpulaisen mukaan virkamiehet aikovat kiinnittää lääkärien rekrytointiin aiempaa enemmän huomiota.
”On valtakunnallinen ilmiö, että lääkärit hakeutuvat töihin mieluummin yksityiselle sektorille tai työterveyshuoltoon. Perusterveydenhuoltoon tulee usein nuoria lääkäreitä, joiden on koulutuksensa vuoksi pakko työskennellä terveysasemilla”, Kumpulainen sanoo.
Johanna Värmälän mukaan terveysasemille kannattaisi palkata lisää myös sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia. Näin lääkärien työtaakka kevenisi ja terveyskeskustyöstä tulisi houkuttelevampaa.
Aluehallintoviraston vaatima jonojen purku pyritään toteuttamaan juhannukseen mennessä. Avuksi on otettu ostolääkärit. Joissakin yksittäisissä tapauksissa käytetään maksusitoumuksia, joilla potilas ohjataan yksityislääkärille.
Jaa tämä artikkeli: