Lähetyslentäjät väistelevät viidakkoa, vuoria ja vaaroja viedessään apua maailmalle
Halu tehdä jotain konkreettista hyvää vei Janne Ropposen lähetyslentäjäksi Ugandaan ja Mongoliaan, tiettömien taipaleiden taittajaksi.
https://www.youtube.com/watch?v=OIxHNpAKmdw
Pieni Cessna lentää kesäisen Linnanmäen yli. Alhaalla huvipuiston vilinässä ystäviensä kanssa istuva Janne Ropponen seuraa pienkoneen lentoa Helsingin taivaalla. Ropponen on jo jonkin aikaa etsinyt elämäänsä uutta suuntaa. Asiantuntijan työ nousukiitoon lähtevässä Nokiassa on mielenkiintoista, mutta ei anna elämään sellaista suurempaa merkityksellisyyttä, jota Ropponen kaipaa. Hengellinen herätys on sytyttänyt palon tehdä maailmasta parempi, tehdä jotain oikeasti hyvää. Lentokonetta katsellessaan hän saa aavistuksen tulevasta.
Vuosia myöhemmin Cessna lentää korkealla Mongolian taivaalla. Kokenut lähetyslentäjä on nostanut kokan kohti taivasta. Alhaalla vilahtelee kuiva aromaisema, kuoppaiset, huonokuntoiset tiet ja karu vuoristo. Ennen lähtöä Janne Ropponen on kuitannut lennon seurantajärjestelmään matkustajien lukumäärän:
”Kyydissä 924.”
Kananpoikaa, nimittäin. Mission Aviation Fellowship (MAF) -järjestön pienkone on täpötäynnä kylmyyden ja kuivuuden vaivaamille alueille lennätettäviä tipuja. Mongoliassa on ollut vaikeat ajat. Satoa ei tule. Luonnonniityt ovat umpijäässä. Karjaa kuolee. Paimentolaisperheille tilanne on katastrofaalinen. Pienkanaloilla on tarkoitus parantaa perheiden ravintotilannetta ja ekonomiaa. MAF:n lähetyslentäjäksi hakeutunut Ropponen lennättää nyt kanoja kaukaisiin kyliin.
Mongoliaa ennen Ropponen lensi konetta Ugandassa ja kuljetti sielläkin koneensa mukana niin lääkkeitä kuin lääkäreitä, potilaita, tarvikkeita ja asiantuntijoita. Koneen alla vilisivät tiettömät taipaleet, läpitunkematon tropiikki ja Kalashnikoveja heiluttelevat sotilasryhmät. Pelkoa hän ei pitkillä lennoillaan tuntenut, kiitollisuutta useinkin.
”Kaikessa oli mukana vahva tunne siitä, että saa olla auttamassa ja tekemässä konkreettista hyvää. ”
-
Mission Aviation Fellowship (MAF) perustettiin vuonna 1945. Suomeen järjestö rantautui vuonna 1976.
-
Vaikeissa oloissa työskentelevien lähetyslentäjien kyydissä kulkee lääkkeitä ja tarvikkeita, sairastuneita, loukkaantuneita, asiantuntijoita ja auttajia paikasta toiseen.
-
Suomessa MAF toimii Malmin lentokentällä, jossa järjestö kouluttaa uusia lentäjiä, organisoi lapsille ja nuorille ilmailukerhoja sekä kerää varoja toimintaan. Tulossa on myös 18-25 -vuotiaille nuorille suunnattu lentokandidaattiohjelma, jonka myötä lentolupakirjakoulutuksen voi aloittaa edullisesti.
Mission Aviation Fellowship MAF on kristillinen järjestö, joka ylläpitää pienlentokoneyhteyksiä kehitysmaissa seuduilla, missä etäisyydet ovat pitkiä, maantiet puuttuvat tai ne ovat vaikeakulkuisia ja turvattomia. Yhteistä lentäjille on vahva halu tehdä maailmasta vähän parempi.
”MAF-järjestön alun perin perustivat sodassa palvelleet lentäjät, jotka alkoivat miettiä miten voisivat käyttää taitojaan hyvään”, kertoo Ropponen.
Seitsemän vuoden palveluksen jälkeen Ropponen palasi perheineen Suomeen. Finnairin liikennelentäjän työnsä rinnalla hän toimii Suomen lähetyslentäjien toiminnanjohtajana. Järjestön Suomen toimintaa hankaloittaa Malmin lentokentän epävarma tulevaisuus. Aluetta suunnitellaan asuntorakentamiseen.
”Toivomme todella, että Malmin kenttä jää lento- ja koulutuskäyttöön”, Ropponen huokaa. ”Kentän alasajaminen on näkemyksemme mukaan suuri ja kallis virhe.”
Kävi Malmin lentokentälle lopulta niin tai näin, MAF:n lentäjät jatkavat työtään ja vievät apua mukanaan.
Ja niin, joskus myös tipuja.
Malmin lentokenttä on 138 hehtaarin kiistakapula
Kiista Malmin lentokentän maa-alueista on jatkunut jo pitkään. Kasvavassa kaupungissa paineet asuinrakentamiselle on saanut päättäjät jo useaan otteeseen suuntaamaan kaavoituskynänsä kiitoratojen kohdalle. Toistaiseksi ilmailu on kentällä saanut jatkua, mutta esimerkiksi valtion lentotoimintoja on jo siirretty Malmilta Helsinki-Vantaan kentälle.
138 hehtaarin kokoinen kenttäalue sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Helsingin päättäjät ovat suunnitelleet alueelle 10 000-30 000 hengen asuinaluetta. Kiistaa on käyty muun muassa siitä, mihin lentoaseman toiminnat voitaisiin mielekkäästi siirtää sekä siitä, onko suopohjaiselle maaperälle järkevää rakentaa taloja.
On esitetty myös ehdotuksia, että kentän pinta-alasta osa kaavoitettaisiin asunnoille ja osa jätettäisiin ilmailutoiminnalle.
Jaa tämä artikkeli: