Flora Matikasta tulee ensi keväänä isosisko. Maria-äiti arvelee pärjäävänsä hyvin uuden tulokkaan kanssa.”Jokainen vauva on erilainen, mutta uskon että nyt osaan paremmin kuunnella vauvan viestejä, enkä luule jokaista itkua maidon tarpeeksi. Itseluottamukseni on kasvanut.” Kuva: Jukka Granström
Lähiruokaa perheen pienimmille
Essen tämän viikon kansikuva on napattu Afrikassa olkiseinäisessä talossa. Powermilk- nimisessä otoksessa poseeraa Flora Matikka ja hänen äitinsä Maria Espoosta. Kuva sai kunniamaininnan Imetyksen tuki ry:n järjestämässä valokuvakilpailussa.
”Kuvassa imettäminen on poikkeustilanne, sillä Flora on siinä jo yli kaksivuotias”, Maria Matikka kertoo.
Maria Matikka oli jo aikeissa lopettaa imettämisen tytön lähestyessä kahta ikävuotta. Kuvataiteilijaperheen ulkomaanmatka muutti suunnitelmat.
”Pääsimme mieheni kanssa viideksi kuukaudeksi työskentelemään taiteilijataloon Senegalissa. Ajattelin että äidinmaito on lapselle joka tapauksessa turvallista ravintoa myös Afrikassa. Jälkeenpäin päätös imettämisen jatkamisesta tuntui Jumalan varjelukselta”, Matikka kertoo.
Flora sai vieraasta ruoasta rajun vatsataudin, eikä mikään muu pysynyt hänen sisällään kuin rintamaito. Imetyksen viime vaiheet olivat hankalat sekä tytölle että äidille. Floran saama antibioottilääkitys aiheutti hänen suuhunsa sammasta. Se puolestaan tarttui äidin rintoihin, jotka olivat lopulta haavaumilla. Lapsi sai kuitenkin ruokaa, ja molemmat paranivat vaivoistaan pikkuhiljaa.
Vertaistuki kannustaa
erityisesti alussa
Flora syntyi kolme vuotta sitten Kätilöopistolla. Maria ja Tomi Matikka halusivat vauvan kanssa kotiin jo kahden päivän kuluttua synnytyksestä.
”Asennoiduin niin, että pyydän tarvittaessa apua. Meillä meni kuitenkin kaikki hyvin. Sain tukea ystäviltäni jotka itsekin ovat äitejä”, Matikka sanoo.
Hän löysi netistä myös Imetyksen tuki ry:n sivuston, jonka artikkeleista oli hänelle hyötyä.
Imetyksen tuki ry:n toiminnanjohtaja Maarit Kuoppala kertoo, että yhdistyksen tärkein tehtävä on tarjota laadukasta vertaistukea äidiltä äidille.
”Tuoreen tutkimuksen mukaan synnytyssairaalat tekevät hyvää työtä – 90 prosenttia äideistä kotiutuu imettävinä. Ensimmäisinä viikkoina kotona imetysrytmiä vauvan kanssa etsivän äidin on kuitenkin hyvä saada vertaisapua. Muuten imettäminen saattaa loppua pieniinkin vastoinkäymisiin.”
Ennen nuorille äideille saattoi lähellä asuvissa suvun naisissa olla liikaakin neuvojia. Nykyään äidit viettävät paljon aikaa vauvan kanssa kaksin kotona, eikä imettämistä luontevasti näe. Kuoppala sanoo, että esimerkiksi vauvan tiheän imemisen kausi tulee joskus äideille yllätyksenä.
”Tietyssä vaiheessa vauva haluaa imetystä lähes tauotta. Jo tieto siitä, että maidon koostumusta muuttava kausi kuuluu asiaan ja syöttötahti palautuu muutamassa vuorokaudessa taas kohtuulliseksi, auttaa väsynyttä ja hämmentynyttä äitiä.”
Imetyksen tuki ry kouluttaa äitejä imetystukihenkilöiksi, päivystää tukipuhelimessa ja ylläpitää keskustelupalstaa netissä.
Imetysmyönteinen ilmapiiri
äidin ja vauvan etu
Vain yksi prosentti suomalaisista äideistä täysimettää suosituksen mukaisesti puoli vuotta. Maria Matikka täysimetti seitsemän kuukautta ja jatkoi imetystä osana ruokarytmiä vähän yli kaksi vuotta.
Hän kertoo, että hän halusi useimpien äitien tapaan rauhaa ja henkilökohtaista tilaa imettämiselle, mutta pystyi syöttämään lapsensa myös muualla kuin kotona.
”Imettäminen oli helpompaa kuin pulloruokinta – aina oli eväät hygieenisesti mukana. Julkisilla paikoilla pidin lasta takin tai ison huivin alla.”
Monia tuntuu nolottavan mahdollisuus, että imettävä äiti paljastaa julkisella paikalla rintansa.
”Ulkomainoksissa näkee enemmän naisen paljasta pintaa kuin lapsen ruokintahetkessä”, Maarit Kuoppala huomauttaa.
Hän haastaa imettämisen näkemisestä pahastuvia miettimään, miksi alusvaatemainokset eivät herätä samanlaista närkästystä.
Maria Matikka huomasi eron suomalaisessa ja afrikkalaisessa kulttuurissa.
”Äitiyttä kunnioitetaan korostetusti Afrikassa. Liikkuessani lapsen kanssa saimme paljon hyväksyvää huomiota. Jonoissa meitä patisteltiin muiden edelle.”
Matikka arvelee, että äitiyden aseman takia naisen rinnoilla ei tuntunut olevan korostetun seksuaalista merkitystä.
”Dakarissa naisten paljaat rinnat saattoivat vilahdella mekkojen hiha-aukoista, eikä kukaan kiinnittänyt siihen huomiota.”
Imetysasiat esillä ensi viikolla
Ensi viikolla, 15.-21. lokakuuta, vietetään Pohjoismaissa imetysviikkoa jo 20. kerran.
Viikon päätapahtuma Suomessa on Imetyksen tuki ry:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kätilökoulutuksen järjestämä seminaari tiistaina 16. lokakuuta. Päivä on suunnattu erityisesti kätilöille ja alan opiskelijoille, mutta myös imetystukiäideille ja kaikille asiasta kiinnostuneille.
Helsingissä, osoitteessa Tukholmankatu 10 pidettävää seminaaria voi seurata suorana myös netissä.
Lisätietoja löytyy osoitteesta www.imetys.fi. Sivustolla on myös imetystukipuhelimen numero ja sieltä pääsee Maitolaituri-keskustelupalstalle.
Leppävaarassa kokoontuu koulutetun imetystukiäidin johdolla avoin imetystukiryhmä, johon äiti voi mennä vauvan kanssa etukäteen ilmoittautumatta. Ryhmä kokoontuu lastenkappeli Arkissa kauppakeskus Sellossa joka kuukauden kolmantena torstaina, seuraavan kerran 18. lokakuuta klo 18–19.30.
Jaa tämä artikkeli: