Biljardihuoneesta saa lainata iltalukemista.
Laman voittaja
Remontit vetävät virolaisia rakennusmiehiä, jotka eivät kranttuile majapaikastaan. Asunnottomille liian huonokuntoinen Keijohostel majoittaa heitä Puu-Käpylään.
Pekka Hagman, 72, nostaa rautaa Keijohostellinsa punttisalissa. Sillä nimellä hän kutsuu kellarivarastoa, jossa on pari voimailulaitetta ja pinoittain nurkista irvistäviä patjoja.
Kello on kuusi illalla, ja Hagman juuri saapunut töihin yksiöstään Itä-Helsingistä.
– Olen niin säästäväinen, että teen yöpäivystykset itse. Pystyn nukkumaan istualtaan, kunhan tuolissa on selkänoja.
Mutta nyt on illan vilkkain aika. Keijontielle on parkkeerattu monta autoa ja pari pyöränvänkyrää, sillä suuri osa 42-paikkaisen hostellin asukkaista jonottaa parhaillaan talon kahteen suihkuun. Arkena kaikki saattavat olla liikkuvaa työtä tekeviä komennusmiehiä, erityisesti rakennuksilla työskenteleviä baltteja.
Vaikka uudisrakentaminen on vähentynyt pääkaupunkiseudulla merkittävästi, Rakennusliitto kertoo, että korjausrakentaminen vetää. Kaikki Hagmanin hostellin petipaikat on vähintään varattu syyskuisena torstaina.
– Niin sanottu lama on lisännyt huoneiden kysyntää, ihmisiä virtaa kalliimmista paikoista tänne.
Hostellin edusta puskee heinää, jonka joukosta kasvaa yksi omenapuu. Niitä on lisää tien toisen puolen siisteillä pihoilla, joilla kukkaistutukset ja keinut täydentävät käpyläläistä puutaloidylliä.
Hagman kertoo joidenkin naapurien valittaneen, että hänen asukkaansa roskaavat ympäristöä.– Suomalaisten pääominaisuus on kateus. Ja sitten on näitä perussuomalaisia, jotka eivät pidä vironvenäläisistä, Hagman huokaa.
Miesten talo tuoksuu ruoalta ja vanhalta
Venäläisen television ääni särisee avonaisesta ikkunasta pihalle. Hostellin portailla polttelee ruskeahampainen mies, joka esittäytyy Kalle Pihelgasiksi.
Virolainen muurari on majaillut Keijohostellissa 8–9 kuukauden pätkissä kolme vuotta. Tällä hetkellä hän rakentaa kivitaloa keravalaisperheelle työ- ja huonekumppaninsa kanssa. Toinen huonekaveri ajaa taksia.
Pihelgasin iltaohjelmaksi riittää peseytyminen suihkun ja kaksi wc-koppia käsittävässä kylpyhuoneessa. Sen jälkeen hän valmistaa yksinkertaisen ilta-aterian keittolevyllä. Arki muuttuu, jos hän saa perheensäkin Suomeen.
Hostellissa haisee vanhalta ja vähän kostealta. Pannussa kypsyvän lihan, munakoison ja tuoreiden chilipalkojen tuoksu voittaa ominaishajun Ndiaye Alioun huoneen kohdalla.
– Tämä on miesten talo. Paikat ovat kuluneita, mutta pärjään, koska olen mies ja yksin, paistinpannua hämmentävä partasuu juttelee.
Helsingissä bussia ajava Aliou on asunut Keijohostellissa kuukauden. Hän jakaa huoneensa egyptiläis-turkulaisen laivakokin kanssa. Vaimo ja koti ovat Tampereella.
Asukkaita olympialaisten väestä euroviisuvoittajiin
Keijontie kymppi on ollut aina keijojen paikka. Pekka Hagman oli 15-vuotias, kun hänen isänsä rakennutti Keijonmajan vuonna 1952 olympialaisia varten.
Talo jatkoi hetken retkeilymajana, mutta kun matkailijoita ei talvisin riittänyt, paikka liukui 60-luvulla asunnottomien asuntolaksi. Viimeiset asunnottomat lähtivät vuonna 2003 sen jälkeen, kun Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta oli suositellut asuntolan lopettamista huonokuntoisuuden vuoksi.
Pekka Hagman ei lannistunut, vaan vaihtoi Keijonmajan nimen Keijohostelliksi ja alkoi markkinoida sitä virolaisille rakentajille. Joinakin viikonloppuina hostellissa yöpyy myös jokunen nuori, joka on tullut katsomaan keikkaa läheiselle Hartwall Areenalle.
– Ja kun Helsingissä oli euroviisut, jotka Serbia voitti, serbialaiset taustalaulajat asuivat täällä pari viikkoa.
Hagman haluaisi kunnostaa hostellin uuteen loistoon, mutta kaupungin vuokratontin kuuden kuukauden irtisanomisaika epäilyttää.
– Jos saisin 50 vuoden vuokrasopimuksen, eläkeiän ylittänyt mies toivoo.
Harmaan työn osuus on kasvanut rakennustyömailla
Harmaan työn osuus on lisääntynyt taantuman aikana pääkaupunkiseudun rakennustyömailla, erityisesti julkisivujen saneerauksissa. Tätä mieltä on Rakennusliiton järjestösihteeri Jukka Asikainen.
– Taloyhtiöillä on houkutus valita edullisimman tarjouksen tehnyt yritys, vaikka tällä ei olisikaan puhtaita jauhoja pussissaan.
Helsingin tietokeskus kertoo uusien asuntojen ja toimitilojen rakentamisen vähentyneen merkittävästi. Rakennusliiton mukaan remontoiminen pyörii kuitenkin pääkaupunkiseudulla täysillä. Työehtotoimitsija Markus Ainasoja Rakennusliitosta arvioi korjausrakentamisen jopa lisääntyneen taantumassa.
Liiton työntekijät kiersivät kesällä sadoilla pääkaupunkiseudun työmailla kyselemässä mistä maasta rakennustyöntekijät ovat ja millaisilla ehdoilla he työskentelevät.
Noin puolet korjaustyömaiden rakentajista oli ulkomaalaisia: virolaisia, venäläisiä, romanialaisia, slovakkeja, puolalaisia ja unkarilaisia.
– Väärinkäytöksiä tuli paljon esiin. Kauimpaa tulevien asema oli yleensä heikoin, Ainasoja kiteyttää.
Rakennusliiton mukaan koko maassa on noin 20 000 ulkomaalaista komennusmiestä, jotka keskittyvät erityisesti pääkaupunkiseudulle. Ulkomainen ja harmaa työ eivät ole synonyymejä, mutta ulkomaalaiset tuntevat oikeutensa usein suomalaisia heikommin.
Jaa tämä artikkeli: