Ravinteet kiertävät. Jaana Vartia kippaa kuiviketta biojätteiden päälle galvanoidusta teräksestä tehtyyn kompostisäiliöön kotitaloyhtiönsä jätekatoksessa. Ajan myötä jäte muuttuu mullaksi.
Lämmin henkäys
Isokin taloyhtiö voi kompostoida ruokajätteensä mullaksi. Lompakko ja ympäristö kiittävät.
Teksti Laura Pörsti
Kuva Sirpa Päivinen
– Muutama asukkaamme on pitänyt niistä hyvää huolta, kertoo taloyhtiön hallituksen jäsen Jaana Vartia .
Kukille on tarjolla paitsi hoitoa myös hyvää multaa ilman euronkaan sijoitusta. 90 asunnon ja noin 130 asukkaan yhtiö nimittäin kompostoi kaiken ruokajätteensä.
– Multaa riittäisi jopa myytäväksi, kertoo talonmies Jouni Piispanen , jonka työtehtäviin kuuluu kompostista huolehtiminen.
Yhtiön jätekatoksessa on rivissä viisi kompostisäiliötä. Yksi kuution kokoinen säiliö täyttyy tavallisesti noin kuukaudessa. Talonmies työntää jätettä tarvittaessa talikolla taaksepäin ja tyhjentää säiliöitä täyttymisen mukaan.
– Eipä tässä paljon hommaa muuten ole. Jos kompostiin eksyy muovia, poimin sen pois, hän sanoo.
Ruokajätteiden kompostointi on rivi- ja kerrostaloyhtiöissä melko harvinaista: Helsingissä on noin 500 kompostoivaa taloyhtiötä. Se kuitenkin kannattaisi.
– Ympäristöystävällisintä on, että jäte saadaan toimivasti kierrätettyä jo syntypaikallaan. Talokomposti ei myöskään vaadi lämmitysenergiaa kuten suuret sisäkompostointilaitokset, toteaa ympäristöasiantuntija Minna Partti HSY:stä.
Jos Jaana Vartian kotitaloyhtiö ei kompostoisi, siellä tarvittaisiin todennäköisesti kolme biojäteastiaa. Niiden vuokra, tyhjennys ja kuljetus Ämmässuon kompostointilaitokseen maksaisi noin 960 euroa vuodessa.
– Me ryhdyimme tähän toistakymmentä vuotta sitten säästösyistä. Kompostin ansiosta sekajäteastiaakaan ei tarvinnut enää tyhjentää niin usein, Vartia kertoo.
– Kompostointi kannattaa ottaa taloyhtiöiden agendalle nyt, kun se vielä ei ole pakollista, ehdottaa Kierrätyskeskuksen koulutuspalvelu Tuuman ympäristöasiantuntija Pia Engström .
– Tarvitsemme tulevaisuudessa entistä enemmän omavaraisuutta, kun luonnon elintärkeät raaka-aineet loppuvat. Kompostointi on sille hyvä alku.
Arhonpuistossa komposteja täytetään yksi säiliö kerrallaan. Lopuissa jäte jälkikompostoituu. Kuivikesäiliöstä jokainen viskaa kauhallisen haketta jätteidensä perään. Kompostiin ei saa laittaa luita tai biomuovipusseja, sillä ne hajoavat turhan hitaasti.
– Meidän talossa kompostia on totuttu käyttämään, Jaana Vartia arvelee. Roskia tuova naapuri vakuuttaa samaa.
Komposti höyryää, vaikka ilma kylmenee. Kun lahottajaeliöt tekevät työtään, ne lämmittävät kompostin 50–70-asteiseksi.
– Komposti käy hyvin, kun jätettä tulee paljon, Pia Engström valottaa.
Arhonpuiston itse rakennettujen, lämpöeristettyjen säiliöiden alla on lisäksi vastukset, jotka voi tarvittaessa napsauttaa päälle.
– Vain laitimmaista laatikkoa olen joskus 30 asteen pakkasilla lämmittänyt, Jouni Piispanen kertoo.
Ja ei: Arhonpuiston jätekatoksessa ei haise.
– Toimiva komposti tuoksuu mullalle. Mädäntyneen haju kertoo metaanipäästöistä, Minna Partti selittää.
Komposti tarvitsee toimiakseen sopivassa suhteessa hiiltä, typpeä ja kalsiumia sekä happea ja kosteutta. Niitä se saa monipuolisista jätteistä, kuivikkeesta ja möyhinnästä.
Toimimaton komposti ei ilahduta ketään, joten tiettyä aktiivisuutta tarvitaan.
– Komposti ei saa jäädä yhden tai kahden ihmisen talkootyöksi. Yksi idea on maksaa jollekin innokkaalle asukkaalle pieni korvaus kompostinhoidosta, Pia Engström ehdottaa.
Taloyhtiössä päätöksen kompostoinnin aloittamisesta voi tehdä hallitus. Asukkaita kannattaa aktivoida mukaan esimerkiksi keskustelutilaisuudella. Kompostisysteemi tarvitsee riittävän tilan ja kunnon hoitosuunnitelman.
Arhonpuiston kompostirivin viimeisessä säiliössä jätteet ovat kypsyneet puolisen vuotta. Tuloksena on puolikas laatikollinen mustaa, kosteaa multaa.
– Jätteen tilavuus pienenee puoleen käymisprosessissa, Jouni Piispanen selittää.
Kun nyt käytössä oleva kompostisäiliö täyttyy, hän kippaa tämän laatikon sisällön jätekatoksen taakse lautakehikkoon. Kukkapenkkejä se pääsee ravitsemaan kevättalkoiden yhteydessä, jolloin se on kypsynyt suunnilleen vuoden päivät. Tontti on iso, joten mullalle on käyttöä.
Juttua varten on haastateltu myös pääekonomisti Jukka Keroa Kiinteistöliitosta sekä isännöitsijä Markku Kivistöä L & M Kivistö Ky:stä.
Jaa tämä artikkeli: