Länsirannan muuri puhuttaa

• 27.01.2014 13:45

Suomen Lähetysseura kampanjoi turvamuureja vastaan Israelissa (K&k 15.1.). Israel on YK:n hyväksymä itsenäinen, demokraattinen valtio vuodesta 1948 lähtien.

Turvamuurien tarkoitus on ollut pyrkiä estämään itsemurhapommituksia ja muita terroritekoja. Terroriteot ovatkin oleellisesti vähentyneet muurien ja turva-aitojen ansiosta. Tiedämmehän, että suurin osa maassa asuvista ihmisistä haluaa vain rauhassa tehdä työtään ja hankkia perheelleen elantoa, tämä koskee sekä juutalaisia että arabeja. Turvamuurien purkaminen poistaisi ääriaineksilta kaikki esteet. Voimmeko moittia muureja, jotka on rakennettu turvaksi?

Hilkka Kiivuori

Lähetysseuran lähtökohdat liikkumisvapauden puolustamiselle ja Palestiina-maratoniin osallistumiselle ovat samat, joihin kirkot ovat sitoutuneet vuosikymmenien ajan. Ne ovat vakiintuneet vuorovaikutuksessa alueen eri tunnustuksiin kuuluvien kirkkojen kanssa. Liikkumisvapaus on ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille, israelilaisten tavoin myös palestiinalaisille.

Tämän perusteella kampanjointi liikkumisvapauden puolesta Palestiinassa nojaa lähtökohtaan, jonka mukaan Israelin valtio ja sen oikeutetut turvallisuustarpeet tunnustetaan. Samalla tunnustetaan palestiinalaisten itsemääräämisoikeus. Kirkkojen maailmanneuvoston jäsenkirkot, joiden työyhteyteen Lähetysseura lukeutuu, tukevat kahden valtion ratkaisua. Se tähtää siihen, että israelilaiset ja palestiinalaiset elävät rinnakkain tunnustettujen ja turvallisten rajojen sisällä.

Kirkot toteavat niin ikään, että Israelin Länsirannalle rakentama muuri on kansainvälisen oikeuden ja humanitaarisen lain vastainen ja se on poistettava miehitetyiltä alueilta, kuten Haagin kansainvälinen tuomioistuin vaatii.

Muuri erottaa palestiinalaisia toisistaan, omilta mailtaan, sukulaisistaan, työpaikoiltaan, kouluistaan ja saman kirkon seurakunnat toisistaan.

Liikkumisvapauden puolustaminen palestiinalaisille israelilaisten tavoin on askel kohti oikeudenmukaista rauhaa, jossa osapuolten tasavertaiset oikeudet tunnustetaan.

Karita Laisi