Lapset on meille annettu
Kasvurauha tarkoittaa sitä, että puitteet ovat kunnossa. Ei ole krooninen nälkä tai väsymys ja ympärillä on aikuisia, jotka pitävät huolta lapsesta. On sopivasti kavereita. Saa olla ja ihmetellä oman ikänsä mukaisesti. Kun nämä perusasiat ovat hoidossa, lapsi voi käyttää voimansa kasvamiseen ja oppimiseen, elämään. Kasvurauhan turvaaminen on kirkon juuri julkaistun kasvatusstrategian yksi tähtäin.
Elämä ei mene aina niin kuin Strömsössä. Espoolaisperheidenkin keittiöissä mietitään iltaisin, miksi lasta kiusataan, miksi nuori eristäytyy tai häipyy omille teilleen. Sosiaalisiin ongelmiin voi olla vaikea puuttua, vaikka halua olisi. Tärkeää on seistä lapsensa tai nuorensa tukena, olla läsnä, kantaa kuormaa. On tärkeää myös osata hakea apua, kun omat keinot eivät riitä.
Sitten on niitä keittiöitä, joissa aikuista ei näy, tai joissa ei ole voimavaroja miettiä lapsen etua tai kantaa vastuuta edes perustarpeiden tyydyttämisestä. Ilman tukiverkostoja lapsi on maailmassa yksin. Ikävä arvio on, että Suomessa olisi tällä hetkellä noin 50 000 syrjäytynyttä nuorta, siis kokonainen ikäluokka.
Tänä vuonna Espoon seurakunnat vahvistavat taisteluaan nuorten syrjäytymistä vastaan. Maija Virtasen ansiokas valtuustoaloite polkaisi käyntiin kolmevuotisen hankkeen, jossa muun muassa koulutetaan nuorille tukihenkilöitä. Siis luodaan juuri niitä tukiverkkoja, jotka pitävät elämän raiteillaan.
Syksyllä alkava toiminta tarjoaa paitsi apua, myös mahdollisuuden auttaa. Lasten ja nuorten asia ei ole perheiden yksityisasia, vaan meidän kaikkien yhteinen asia. Yhteiskuntana, kirkkona ja kristittyinä meillä on velvollisuus kantaa huolta heikoimmista.
Seurakunnat tekevät jatkuvasti työtä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Veronmaksaja voi tässä kohtaa iloita: Työ on ammattimaista, henkilöstö koulutettua ja sitoutunutta. Yhteistyö kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa on tiivistä.
Kun lapsi on levännyt, ja vatsa on täynnä, myös muille elämänalueille on tilaa. Kirkossa kasvurauhaan lisätään fyysisen, sosiaalisen ja henkisen tuen lisäksi myös lapsen oikeus pyhään. Lapsella on oikeus hengelliseen elämään, pyhän ulottuvuuteen. Myös tässä seurakunnat voivat olla perheiden tukena ja kumppaneina.
Lapset on meille annettu. Heistä on pidettävä huolta kaikin tavoin.
Urpu Sarlin
Jaa tämä artikkeli: