Uusi sana, ikivanha asia. Tietoisen läsnäolon harjoitus tunnetaan sekä buddhalaisuudessa että kirkon vanhassa perinteessä.
Läsnäolon taito vie juurille
Mindfulness on juuriltaan buddhalainen harjoitus, jossa etsitään yhteyttä sisimpään. Kristinuskon mukaan myös Jumala etsii yhteyttä ihmiseen.
Miltä varpaasi tuntuvat? Tupaten täydessä kirkkohallituksen juhlasalissa on vaikea keskittyä omiin tuntemuksiin, vaikka silmät ovat kiinni. Ohjaajan ääni käskee keskittymään seuraavaksi pakaroihin.
”Hengitä. Hyväksy kaikki sellaisena kuin se on juuri nyt”, mindfulness-kouluttaja Leena Pennanen sanoo.
Kirkon mindfulness-seminaarissa Katajanokalla 140 kirkon työntekijää, opettajaa, tutkijaa, terapeuttia ja muuta kiinnostunutta istuu silmät kiinni vieri vierekkäin. Jokaisella on oma hetkensä, oma mielensä harjoittelemassa tietoista hyväksyntää.
Tietoinen hyväksyvä läsnäolo on mindfulnessin suomenkielinen käännös. Menetelmän kehittäjä lääketieteen emeritusprofessori Jon Kabat-Zinn on puhunut myös heartfulnessista eli myötätuntoisesta tai sydämellisestä tiedostamisesta.
Kabat-Zinn kehitti tietoisuustaitoharjoituksen 1970-luvulla stressin, kivun ja sairauksien hoidon tueksi ja perusti Massachusettsin yliopistolliseen keskussairaalaan stressiklinikan.
Harjoituksen kerrotaan vaikuttavan aivotoimintaan ja immuunijärjestelmään sekä tunne-elämään, uneen ja persoonallisuuteen.
Pennasen mukaan suomalaiset ovat kansana liiankin ajattelukeskeisiä. Sen me jo osaamme, hän sanoo, mutta nyt pitäisi oppia hyväksymään hetkensä ja itsensä juuri sellaisena kuin on.
”Ei saa analysoida, arvostella eikä ajatella”, Pennanen neuvoo.
Ilmaan jää kysymys, mitä tehdä mieleen tuleville ajatuksille.
Miten hyväksyä ajatteleva mielensä ajattelematta? Ajatuskielto ja kehotus keskittyä vain tuntemuksiin vaatii myös tuntemusten ja ajatusten erottelua. Se jos mikä on vaikeaa rentoa hyväksyntää tavoittelevassa tilassa.
Uskontodialogin asiantuntija Pekka Yrjänä Hiltusen mukaan mindfulness-seminaarin taustalla on kysymys siitä, onko mindfulness buddhalaista. Kabat-Zinn on myös buddhalaisen meditaation ohjaaja, ja tietoisuustaitojen taustalla on nähty buddhalainen ihmiskäsitys, vaikkei menetelmä uskonnollinen olekaan.
Uskontotietelijä Kimmo Ketolan mukaan mindfulnessia ei voi pitää buddhalaisena, jos siinä ei pyritä vapautumaan kärsimyksestä, joka on buddhalaisuudessa keskeinen tavoite.
Suomen buddhalaista unionia edustava Ari Vuokko saa yleisöltä vastattavakseen saman kysymyksen.
Vastaus löytyy powerpoint-tiivistelmästä, jonka mukaan buddhalaisuuden kahdeksanosainen polku vie kohti kärsimyksen päättymistä. Siihen kuuluvat muun muassa oikea valppaus ja oikea keskittyminen eli meditaatio.
Toinen syy tilaisuuden järjestämiseen on mindfulnessin tapaisten harjoitusten herättämä laaja kiinnostus. Hiltusen mukaan kirkko haluaisi vastaanottaa tämän innostuksen.
Mindfulnessin suosio liittyy uushenkisyydeksi kutsuttuun monimuotoiseen virtaukseen, jonka sanotaan luovan uutta hengellisyyttä ja muuttavan vanhaa. Uushenkiseen ideologiaan liittyy ajatus uudesta henkisyyden aikakaudesta, jolloin vanhat uskonnolliset rakenteet kuten kirkko, menettävät merkityksensä.
Kimmo Ketolan mukaan Suomessa ei ole havaittavissa merkittävää siirtymää kristinuskosta uushenkisyyteen, vaikka asia usein siltä näyttääkin. Pikemminkin samat ihmiset ovat kiinnostuneita molemmista perinteistä. Esimerkiksi kirkon perinteisiin oppeihin uskoo meditoivista suomalaisista keskimääräistä useampi.
Hiljentymisen harjoittelu ei myöskään ole minkään uskonnon omaisuutta. Rukousmeditaatio kuuluu muun muassa kristillisen Hiljaisuuden Ystävien kurssitarjontaan.
”Mindfulnessissa ei ole kristinuskolle ja kristilliselle perinteelle mitään uutta. Ei mitään”, varhaisten vuosisatojen kirkkoisiä tutkinut Ari Ojell kirkkohallituksen teologisten asiain yksiköstä toteaa.
”Eikä mindfulnessin tarvitse olla kristillistä ollakseen ihan ok”, Ojell lisää.
Myös Raamattu on Ojellin mukaan täynnä mindfulnessia. Ojell kuitenkin pohtii ääneen myös mindfulnessin ja kristinuskon suhdetta.
Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen ei kaipaa yhteyttä vain omaan sieluunsa, vaan Toiseen, Jumalaan. Sielun alkuperä ei ole jumalallinen ykseys, johon sielu pyrkii sulautumaan, vaan se kaipaa yhteyttä Luojaansa.
Jumalaa kohti pyrkimiseen ei myöskään ole polkua tai tekniikkaa. Kristillisessä teologiassa suunta on toinen: Jumala tulee ihmiseksi ja ihmisen luo.
Mieleen syntyy mindfulness-harjoittelun myötä lisää tilaa. Näin kuvaa mindfulnessin hyötyä Miia Leinonen, joka työskentelee Helsingin yliopistossa tulevien pappien sielunhoidon ohjaajana.
”Kuinka usein olet pessyt hampaasi niin, ettet jälkeenpäin muista pesitkö ne? Kuinka usein olet syönyt niin, ettet muista mitä söit”, Leinonen kysyy alustuksessaan.
Leinosen mukaan mindfulness-harjoitus auttaa elämään tietoisemmin ja tuo mieleen tilaa hyväksyä omat ja muiden ajatukset ja tunteet.
”Elämä, jossa ei itse ole läsnä, synnyttää elämättömän elämän tunteen. Sellainen kuluttaa voimavaroja. Tutkimusten mukaan mielenrauha ja lepo on myös jumalanpalveluksista eniten etsitty asia.”
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Väitös: Mystisten kokemusten sisältö vaihtelee eri uskonnoissa
HengellisyysEri uskontojen mystiset kokemukset sisältävät paljon samaa. Kokemusten sisältö vaihtelee kuitenkin uskomusperinteen mukaan, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa.