Läsnäolon taito vie juurille
Mindfulness on juuriltaan buddhalainen menetelmä, jossa etsitään yhteyttä sisimpään. Kristinuskon mukaan myös Jumala etsii yhteyttä ihmiseen.
Miltä varpaasi tuntuvat? Tupaten täydessä kirkkohallituksen juhlasalissa on vaikea keskittyä omiin tuntemuksiin, vaikka silmät ovat kiinni. Ohjaajan ääni käskee keskittymään seuraavaksi pakaroihin.
– Hengitä. Hyväksy kaikki sellaisena kuin se on juuri nyt, mindfulness-kouluttaja Leena Pennanen sanoo.
Ei analysoida eikä arvostella
Kirkon mindfulness-seminaarissa Katajanokalla 140 kirkon työntekijää, opettajaa, tutkijaa, terapeuttia ja muuta kiinnostunutta istuu silmät kiinni vieri vieressä. Jokaisella on oma hetkensä, oma mielensä harjoittelemassa tietoista hyväksyntää.
Tietoinen hyväksyvä läsnäolo on mindfulnessin suomenkielinen käännös. Menetelmän kehittäjä lääketieteen emeritusprofessori Jon Kabat-Zinn on puhunut myös heartfulnessista.
Kabat-Zinn kehitti tietoisuustaitoharjoituksen 1970-luvulla stressin, kivun ja sairauksien hoidon tueksi ja perusti Massachusetsin yliopistolliseen keskussairaalaan stressiklinikan.
Harjoituksen kerrotaan vaikuttavan aivotoimintaan ja immuunijärjestelmään sekä tunne-elämään, uneen ja persoonallisuuteen.
Leena Pennasen mukaan suomalaiset ovat kansana liiankin ajattelukeskeisiä. Sen me jo osaamme, hän sanoo, mutta nyt pitäisi oppia hyväksymään hetkensä ja itsensä juuri sellaisena kuin on.
– Ei saa analysoida, arvostella eikä ajatella, Pennanen neuvoo.
Ilmaan jää kysymys, mitä tehdä mieleen tuleville ajatuksille. Miten hyväksyä ajatteleva mielensä ajattelematta? Ajatuskielto ja kehotus keskittyä vain tuntemuksiin vaativat myös tuntemusten ja ajatusten erottelua. Se jos mikä on vaikeaa rentoa hyväksyntää tavoittelevassa tilassa.
Onko buddhalaista?
Uskontodialogin asiantuntijan Pekka Yrjänä Hiltusen mukaan mindfulness-seminaarin taustalla on kysymys siitä, onko mindfulness buddhalaista. Kabat-Zinn on myös buddhalaisen meditaation ohjaaja, ja tietoisuustaitojen taustalla on nähty buddhalainen ihmiskäsitys, vaikkei menetelmä uskonnollinen olekaan.
Uskontotietelijä Kimmo Ketolan mukaan mindfulnessia ei voi pitää buddhalaisena, jos siinä ei pyritä vapautumaan kärsimyksestä, joka on buddhalaisuudessa keskeinen tavoite.
Suomen buddhalaista unionia edustava Ari Vuokko saa yleisöltä vastattavakseen saman kysymyksen.
Vastaus löytyy powerpoint-tiivistelmästä, jonka mukaan buddhalaisuuden kahdeksanosainen polku vie kohti kärsimyksen päättymistä. Siihen kuuluvat muun muassa oikea valppaus ja oikea keskittyminen eli meditaatio.
Toinen syy tilaisuuden järjestämiseen on mindfulnessin tapaisten harjoitusten herättämä laaja kiinnostus. Hiltusen mukaan kirkko haluaisi vastaanottaa tämän innostuksen.
Meditaatio kristillisessä perinteessä
Mindfulnessin suosio liittyy uushenkisyydeksi kutsuttuun monimuotoiseen virtaukseen, jonka sanotaan luovan uutta hengellisyyttä ja muuttavan vanhaa. Uushenkiseen ideologiaan liittyy ajatus uudesta henkisyyden aikakaudesta, jolloin vanhat uskonnolliset rakenteet kuten kirkko, menettävät merkityksensä.
Kimmo Ketolan mukaan Suomessa ei ole havaittavissa merkittävää siirtymää kristinuskosta uushenkisyyteen, vaikka asia usein siltä näyttää. Pikemminkin samat ihmiset ovat kiinnostuneita molemmista perinteistä. Esimerkiksi meditoivista suomalaisista keskimääräistä useampi uskoo kirkon perinteisiin oppeihin.
Hiljentymisen harjoittelu ei myöskään ole minkään uskonnon omaisuutta. Mindfulnessin juuret ovat buddhalaisuudessa, mutta tietoisen läsnäolon harjoittelu on myös osa kirkon vanhaa perinnettä. Rukousmeditaatio ja erilaiset hiljaisuuden retriitit kuuluvat muun muassa kristillisen Hiljaisuuden Ystävät -yhdistyksen kurssitarjontaan.
– Mindfulnessissa ei ole kristinuskolle ja kristilliselle perinteelle mitään uutta. Ei mitään, toteaa varhaisten vuosisatojen kirkkoisiä tutkinut Ari Ojell.
– Eikä mindfulnessin tarvitse olla kristillistä ollakseen ihan ok, Ojell lisää.
Myös Raamattu on Ojellin mukaan täynnä mindfulnessia. Hän kuitenkin pohtii ääneen myös mindfulnessin ja kristinuskon suhdetta.
– Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen ei kaipaa yhteyttä vain omaan sieluunsa vaan myös Toiseen, Jumalaan. Sielun alkuperä ei ole jumalallinen ykseys, johon sielu pyrkii sulautumaan, vaan sielu kaipaa yhteyttä Luojaansa.
Jumalaa kohti pyrkimiseen ei myöskään ole tiettyä polkua tai tekniikkaa. Suunta on toinen: kristillisessä teologiassa Jumala tulee ihmiseksi ja ihmisen luo.
Lisää tilaa mieleen
Mindfulness-harjoittelun myötä mieleen syntyy lisää tilaa. Näin kuvaa menetelmän hyötyä Miia Leinonen, joka työskentelee Helsingin yliopistossa tulevien pappien sielunhoidon ohjaajana.
– Kuinka usein olet pessyt hampaasi niin, ettet jälkeenpäin muista pesitkö ne? Kuinka usein olet syönyt niin, ettet muista mitä söit? Leinonen kysyy alustuksessaan.
Hänen mukaansa mindfulness-harjoitukset auttavat elämään tietoisemmin ja tuovat mieleen tilaa hyväksyä omat ja muiden ajatukset ja tunteet.
– Elämä, jossa ei itse ole läsnä, synnyttää elämättömän elämän tunteen. Sellainen kuluttaa voimavaroja. Tutkimusten mukaan mielenrauha ja lepo ovat myös jumalanpalveluksista eniten etsitty asia.
Hiljentymisen harjoittelua
-
Koko ruumis rukoilee -retriitti 15.–17.8. Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa, Karjalohjalla. Retriitissä tutkitaan ja syvennetään omaa elämää meditoimalla, rukoilemalla ja yksinkertaisia jooga- ja hengitysharjoituksia tekemällä.
Ohjaajina Lauri Maarala ja Maisa Kumpulainen. Lisätietoja: hdl.fi/fi/palvelut/retriittikeskus-heponiemi. -
Kontemplatiivinen retriitti 4.–7.9. Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa, Karjalohjalla. Retriitissä tutustutaan mietiskelymenetelmään nimeltä keskittävä rukous. Sitä on tehnyt tunnetuksi muun muassa sisterssiläismunkki Thomas Keating.
Keskittävän rukouksen juuret juontuvat ensimmäisten vuosisatojen erämaaisiin, jotka käyttivät mietiskelyssään psalmien lyhyitä säkeitä tai sanoja. Niiden tarkoitus on auttaa keskittymään. Päämääränä on Jumalan läsnäololle avautuminen. Ensin on kuitenkin kuunneltava ja katseltava itsessä asioita, jotka vaivaavat, tekevät levottomaksi ja estävät rauhoittumisen.
Ohjaajana Lauri Maarala. Lisätietoja: hdl.fi/fi/palvelut/retriittikeskus-heponiemi. -
Arkiretriittiryhmiä syksyllä 2014 Vantaan seurakunnissa. Kahdeksan kertaa kokoontuvissa ryhmissä harjoitellaan rauhoittumista Raamatun kertomusten avulla. Opetellaan kuuntelemaan omia ajatuksia ja tunteita ja antamaan tilaa Jumalan läsnäololle.
Arkiretriitit perustuvat 1500-luvulla vaikuttaneen Ignatius de Loyolan hengellisiin harjoituksiin.
Lisätietoja: Tarja Korpela: p. 050 388 8501 tai tarja.korpela@evl.fi.
Jaa tämä artikkeli: