Musiikkimies. Sanoittaja ja tuottaja Ilkka Vainio, 53, on työskennellyt koko ikänsä musiikin parissa.
Laulu pukee kaipauksen sanoiksi
Ilkka Vainio uskoo, että yläkerran johtokunta pitää meitä silmällä.
Teksti Outi Ikonen
Kuva Katri Saarela
Kuopion kirkkopäivillä toissaviikolla Ilkka ”Ile” Vainio luki oman rukouksensa yhdessä nunna Kristodulin ja europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan kanssa. Tuotantopäällikkö Vainio on rukoillut pikkulapsesta saakka. Iltarukouksessa hän lähettää terveiset myös taivaaseen jo edesmenneelle Juha -isälleen ja isovanhemmilleen.
– Uskon, että ylhäällä on ”johtokunta”, joka pitää meitä silmällä. Ihminen olisi todella köyhä, jos ei uskoisi mihinkään, Vainio sanoo.
Kuopion tuomiokirkossa järjestettiin myös Matkakumppani-ilta, jossa kuultiin Vainion hengellisiä sanoituksia. Musiikin lomassa Vainio kertoi tarinoita elämästään ja muun muassa Kari Tapiosta.
– Meillä oli hieno elämän retki. Teimme parikymmentä albumia yhdessä. Olimme syvästi ystäviä.
Vainio jatkaa yhteistyötä Kari Tapion poikien kanssa. Jani Jalkanen orkestereineen esiintyi myös Matkakumppani-illassa.
– Olemme ylpeitä isistämme. Teemme kuitenkin omaa työtämme, emmekä jää kyykkyyn heidän varjoonsa, Vainio toteaa.
Kuopion tuomiokirkossa kuultiin pastori Mikko Salmen laulamana muun muassa Jätkän kynttilä -laulu. Kappale syntyi yhdessä yössä Oulun Ilon kautta -festivaalia varten.
– Oulussa olivat papit vastassa ja kysyivät, että millainen virsi? Vastasin, etten tiedä, koska se tehdään täällä, Vainio muistelee.
Hotellissa oli täyttä ja löytyi vain yksi vapaa huone – ”siivouskomeron kokoinen kajuutta”.
– Tein siellä tekstiä, ja Mikko tuli paikalle kitaran kanssa. Kun Jätkän kynttilä oli valmis ja sitä ryhdyttiin täräyttämään ilmoille, valot alkoivat vilkkua rytmissä. Sama valojen välke toistui Kuopion tuomiokirkossa, eli tämä on maaginen laulu, joka ottaa sähkölaitoksenkin mukaan, Vainio naurahtaa.
Jätkän kynttilä sanoittaa suomalaisen miehen elämää. Vainio kertoo siitä löytyvän yhtymäkohtia omiin ajatuksiinsa uskosta ja rukouksesta.
– Olen sellainen suomalainen perusjätkä, joista moni uskoo Jumalaan. Jätkän kynttilässä on myös semmoista itselleni tuttua kulkuriajatusta. En minäkään ole ollut sermien takana päivystämässä, vaan enemmän kenttämies. Samoin on lauluja esittänyt Mikko Salmi.
Kuopiossa Salmi tulkitsi, ja kirkko oli ääriään myöten täynnä. Väenpaljous on tuttu ilmiö muualtakin Suomesta keikkakiertueen varrelta.
– Kun lauluni esitettiin ensimmäistä kertaa Mäntsälän kirkossa, paikalla oli sellaista väkeä, jotka eivät olleet käyneet kirkossa lainkaan. Yleisöä tuli jopa lähipubista.
Pappien Ilkka Vainio toivoisi olevan ”enemmän sisäänheittäjiä kuin peruskarkottimia, jotka ahdistelevat kirkosta ulos”. Hän lainaa Juha Vainion sanoja: ”Miksi kirkko on kiinni yöllä, on apteekki auki vaan, eikö papitkin vuorotyöllä voisi hoidella hommiaan”.
– Kirkko ja Jumala antavat meille parasta lääkettä, eivät pillerit. Kirkon ovet voisivat olla enemmän auki, jotta saisi lohdutusta. Ihmiset haluaisivat käydä enemmän kirkoissa, jos niitä olisi helpompi lähestyä.
Vainio toteaa olevansa nöyrän ylpeä siitä, että hänen laulujaan halutaan kuulla. Monessa häen kappaleessaan on omanlaisensa viesti, rukouskin, jos sen vain sieltä haluaa löytää.
– Muusikkopiireissäkin rukoillaan, mutta vähän salaa. Mutta uskoa voi niin monella eri tavalla. Rukouksessakin on jokaisella oma juttunsa. Erilaisille tavoille pitäisi antaa mahdollisuus.
Mitä rukous merkitsee
Ilkka Vainiolle? Katso video
www.kirkkojakaupunki.fi.
Jaa tämä artikkeli: