— Voitimme Suomen paras kuoro -kisan ehkä siksi, että harjoittelimme enemmän kuin muut, sanoo Kuopion Nuorisokuoron johtaja Jussi Mattila.
Lauluenergiaa
Voittajakuorossa ei tingitä tasosta.
Jussi Mattilan syksyiseen arkiviikkoon mahtuu viisi kuoroa. On kamari-,viihde-, opiskelija- ja nuorisokuoroa, Kuopiossa ja Mikkelissä. Valtakunnallista tv-julkisuutta Suonenjoella asuva freelance-kuoronjohtaja Mattila sai 2009 yhdessä Kuopion Nuorisokuoron kanssa.
— Moni on ihmetellyt, vieläkö Kuopion Nuorisokuoro on olemassa — onhan siitä jo kohta kaksi vuotta, kun voitimme Suomen paras kuoro -kisan, Mattila leukailee.
Ihmisten mielissä kamppailu parhaan kuoron tittelistä sekoittuu helposti Kuorosotaan, johon kuorot on koottu tv-ohjelmaa varten. Sen sijaan Suomen parhaaksi kuoroksi haluavat ovat jo ennestään olemassa olevia, oikeita kuoroja.
Kuopion Nuorisokuoron historia ei kuitenkaan ole kovin pitkä. Se perustettiin vuonna 2005. Kuoron alkuna oli kymmenkunta vuotta toiminut poikakuoro.
— Poikakuoron toiminta loppui kuoron ikääntymiseen. Uusien pienempien poikien tulo väheni, ja sen takia kuorosta loppuivat heleät sopraano- ja alttoäänet.
— Siinä meni mahdollisuus kokea poikakuoron jätkäkulttuuria, joka voi olla yhtä antoisaa ja raisua kuin jonkin lätkäporukan meininki.
Varttuneet kuorolaiset ehdottivat, että poikakuoron tilalle perustettaisiin nuorten sekakuoro.
Kuoro, jossa riitti miehiä
Niin syntyi uusi kuoro 14–21-vuotiaille. Alkuaikoina Kuopion Nuorisokuorolla oli poikkeuksellinen ongelma: päinvastoin kuin monissa muissa sekakuoroissa, kuorossa riitti poika- ja mieslaulajia. Vaikeuksia tuotti löytää hyviä naispuolisia laulajia.
Siitä huolimatta vaatimustasosta ei haluttu tinkiä. Yhäkin kuoron laulajilta edellytetään nuoren iän ohella aikaisempaa kuorokokemusta ja nuotinlukutaitoa.
— Ohjelmistoa valmistuu sellaista tahtia, ettei harjoituksissa ole aikaa jauhaa stemmoja. Voitimme kisan ehkä siksi, että harjoittelimme enemmän kuin muut kuorot, viitenä päivänä viikossa. Kuudes päivä kului kilpailussa. Meillä oli vain yksi vapaapäivä viikossa.
— Musiikissa ei saavuteta tuloksia muuten kuin tekemällä paljon työtä. Totta kai taipumustakin tarvitaan, mutta on oikeastaan ihan hullua puhua musikaalisuudesta lahjana, kun jokseenkin jokainen huippumuusikko on tehnyt valtavan työmäärän 5–6-vuotaasta lähtien.
Silloin, kun kuorolla ei ole meneillään tiivis konserttikausi, sekin sentään tyytyy harjoittelemaan vain kerran viikossa. Kuoron keikkavahvuus on 40 laulajaa, kirjoilla on liki 60.
Kodit hylkäsivät laulamisen
Kuoronjohtaja harmittelee sitä, että laulamisen perinne on melkein hävinnyt suomalaisesta kulttuurista.
— Laulamisen loppumisesta moititaan monesti kouluja. Minä suuntaisin katseen koteihin. Lapset eivät saa myönteistä mallia, kun kodeissa ei enää lauleta.
Nykylapset eivät juurru laulamiseen, ja siksi laulamisesta ei tule heille luontaista tapaa ilmaista itseään.
— Sekään ei näy innostavan, että tutkimustulosten mukaan yhdessä laulamisella on hyviä vaikutuksia: se pidentää ikää ja lisää elämänlaatua.
Jussi Mattila on kotoisin Pohjanmaalta, Lohtajasta. Muun muassa Kuopion Nuorisokuoron ohjelmistoon kuuluvat negrospirituaalit tulivat tutuiksi jo siellä.
— Seurakuntanuorivuosinani Kumbayah oli Nuoren seurakunnan veisujen suurimpia hittejä. Toinen suosikkini on Go down Moses. Se on liikkuva, elävä kappale, johon meillä on nyt hyvä kuorosovitus.
Keikalle Korsoon
Kuopion Nuorisokuoro on keikkaillut eri puolilla Suomea. Mikä tuo kuoron Korsoon ja yhteiskonserttiin oopperalaulaja Jorma Hynnisen ja mezzosopraano-kanttori Ursula Hynnisen kanssa?
Jussi Mattilan mukaan yhteisötyökuviot perustuvat usein henkilösuhteisiin.
— Valmensin joskus kuoroa, jonka solistina Jorma Hynninen esiintyi. Syntyperäisenä leppävirtalaisena hän suhtautuu hyvin myötämielisesti pohjoissavolaisten nuorten musiikkihankkeisiin. Ursula Hynninen on entinen opiskelukaverini Sibelius-Akatemian ajoilta.
Go Tell it on the Mountain! -konsertti su 9.10. klo 18 Korson kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Jaa tämä artikkeli: