Lauluntekijä A. W. Yrjänä ammentaa Raamatusta ja alitajunnasta
Henkistä pääomaa. – Ihmiset ovat kyllästyneet hankkimaan esineitä. Tilalle on lupa odottaa henkistä pääomaa. Se saattaa parhaimmillaan johtaa henkisten arvojen paluuseen, sanoo muusikko, säveltäjä ja runoilija A. W. Yrjänä. Kuva: Sirpa Päivinen

Henkistä pääomaa. – Ihmiset ovat kyllästyneet hankkimaan esineitä. Tilalle on lupa odottaa henkistä pääomaa. Se saattaa parhaimmillaan johtaa henkisten arvojen paluuseen, sanoo muusikko, säveltäjä ja runoilija A. W. Yrjänä. Kuva: Sirpa Päivinen

Lauluntekijä A. W. Yrjänä ammentaa Raamatusta ja alitajunnasta

A.W. Yrjänä on oman tiensä kulkija, ilkeä Lapin setä ja humaani pohtija. Hän on maailman tuskaa harteillaan kantava käsityöläinen ja aluista kiinnostunut sanataiteilija.

A.W. Yrjänä istuu Café Engelissa Senaatintorilla. Aukiolla hän näkee 1800-luvun maailmanjärjestyksen.

– Tuossa on valtiovalta ja tuossa sivistys, mutta ylimpänä meitä tuijottavat apostolit.

Yrjänä tunnetaan CMX-yhtyeen säveltäjänä, laulajana, sanoittajana ja basistina, mutta hän on myös viisi runokirjaa julkaissut runoilija. Parhaillaan hän viimeistelee esikoisromaaniaan. Joonaanmäen valaat ilmestyy keväällä. 

Senaatintorin ympäristö on 49-vuotiaalle Yrjänälle tuttu opiskeluajalta.

– Tuolla minä pänttäsin uskontotiedettä ja filosofiaa. Samaan aikaan opintojen aloittamisen kanssa kapinoin eroamalla kirkosta, Yrjänä muistelee yliopiston päärakennusta katsellen.

Kapinointi on Yrjänällä veressä. Hänen isänsä erosi kirkosta, kun Yrjänä oli pikkupoika. Kun poika kysyi äidiltä, miksi äiti ei eroa kirkosta, äiti vastasi, että "kaiken varalta". Yrjänän mielestä se oli hienosti sanottu.

– Se paljasti äidin uskon siihen, että tieteellisen ja mekanistisen maailmanjärjestyksen takana on jotain metafyysistä.  

Kirkossa on tilaa arvokeskustelulle 

Tuomiokirkon merkitys on monelle Helsingin ulkopuolella asuvalle salaa niin suuri, että pääkaupunkiin tuloa kutsutaan Isolla Kirkolla käymiseksi. Porvoossa asuvan A. W. Yrjänän viimeisestä kirkossa käynnistä on vierähtänyt aikaa.

– Se oli maaliskuussa, isän hautajaistilaisuudessa Vihdin kappelissa.

Pientä symboliikkaa taiteilija näkee siinä, että hänen isänsä palasi kirkkoon kuolinpäivänä.

Kirkko tekee hyvää työtä maailmassa, missä esimerkiksi politiikassa arvoista vaietaan.

Yrjänä on huomannut, ettei tarvitse tapahtua paljon, kun ihmiset jo ryntäävät eroamaan kirkosta.

– Voisiko keskustella ja katsoa, löytyisikö yhteistä mielipidettä? Olisiko mahdollisuus kasvaa? Avioliitossa riidellään, mutta ei ainoa ratkaisu ole ero, hän hymähtää.

Yrjänän mielestä on hienoa, että kirkon sisällä velloo erilaisia mielipiteitä. Avarakatseiselle arkkipiispalle vastavoimaa antaa kahden tuhannen vuoden konservatiivinen eli säilyttävä perinne. Näiden ääripäiden välille syntyy hedelmällistä keskustelua. Tärkeää on myös se, että arvokeskustelua ei käydä pelkästään rahasta.

– Kirkko tekee hyvää työtä maailmassa, missä esimerkiksi politiikassa arvoista vaietaan. 

Laulut syntyvät alitajunnan kerroksissa

Alut. Niistä A. W. Yrjänä on kiinnostunut. Alut liittyvät miehen laulujen sanoituksissa ja runoissa esiintyviin mytologisiin teemoihin, mutta myös hänen ruokaharrastukseensa.

– Kun innostun leivästä, otan selvää, millaista vehnäleipä oli 1800-luvun Suomessa ja miten se siirtyi porvarien pöydistä tavallisten ihmisten pöytään.

Alkuihin kuuluvat tietenkin myös Yrjänän juuret, jotka ovat hänelle yhä tärkeät. Työläiskodissa luettiin runoja, ja Lapin talven vihainen pimeys ja kesän pehmeä valo saivat hänet ryhtymään jo 18-vuotiaana surrealistisen avantgarde-musiikin tekijäksi.

Ihmiset puhuvat kulutuksen vähentämisestä, mutta lihansyönti on lisääntynyt.

Kiihkeät fanit ovat seuranneet Yrjänää vuodesta 1990, jolloin ilmestyi CMX -yhtyeen ensimmäinen levy Kolmikärki. Sen jälkeen Yrjänä on saatellut maailmalle 15 levyä. Uusinta äänitetään tammikuussa.

– Biisit syntyvät alitajunnan kerroksissa. Siellä sekoittuvat tiede ja mystiikka, parapsykologia, teosofia, hermeettinen filosofia ja uskonnon historia. Lauluntekstejä ei ole ilman suhdetta Raamattuun. Olemme Raamatun kansaa, sillä Raamattu määrittelee ihmisen suhteen ihmiseen ja metafyysiseen maailmanjärjestykseen. Siellä syntyy vastuu, käsitys rakkaudesta, viha ja kosto, Yrjänä sanoo.

Kokkaaminen on rakas harrastus

Keittiössä A. W. Yrjänä on monitaituri, joka valmistaa itse muun muassa siideriä ja makkaroita. Hän on myös intohimoinen sienestäjä.

– Venäjällä sienestystä nimitetään kolmanneksi metsästykseksi riistan ja kalan jälkeen.

Yrjänä on naimisissa tuottaja-muusikko Kikke Heikkisen kanssa. He pyörittävät yhdessä Osuuskunta Lilithia ja samaa arvomaailmaa. Pari on ollut pitkään yhdessä ja heillä on laaja ystäväpiiri, jonka kanssa parannetaan maailmaa, musisoidaan ja kokataan.

– Ihan yleisesti tiedetään, että metsän eläimet eivät kuole vanhuuteen pää tyynyllä ystäviensä ympäröiminä, vaan sairauksiin tai petoihin. Niinpä ostan mielelläni puolikkaan hirven silloin, kun joku myy.

Tehotuotettua lihaa Yrjänän kotona ei syödä. Mies sanoo kyllä tiedostavansa, että luomun ostaminen on sillä tavalla elitististä, että tavallista työtä tekevä kolmen lapsen perhe ei pysty ruoalla hifistelemään.

Ruoka on yhdelle nautinto ja toiselle syyllisyyden lähde.

– Ihmiset puhuvat kulutuksen vähentämisestä, mutta lihansyönti on lisääntynyt. En tiedä, ostavatko ihmiset niin paljon kasviksia, että ajattelevat voivansa ostaa siinä sivussa vähän lihaakin, vai ostavatko he jauhelihaa tarjouksesta.

Takkia päälle vetäessään Yrjänä kertoo löytäneensä luomutuotannon aloittaneen ahvenanmaalaisen perheen, joka kasvattaa muutaman lampaan vuodessa.

– Minulla on viideltä treffit lampaan kanssa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi