Uurnia myydään yhä enemmän vainajien tuhkaamisen yleistyessä. Kuva: Sirpa Päivinen
Laulusta tuttu hautaustoimisto
Mikko Monosen hautaustoimistosta on tullut 90 vuodessa osa kaupunkikuvaa.
Maalarimestari Mikko Mononen perusti Helsinkiin vuonna 1918 ruumisarkkuliikkeen, jolle hän löysi vähän myöhemmin sopivat tilat Liisankadulta. 1960-luvulla yritys tuli koko Suomen kansan tietoon Muksut-yhtyeen suositun Liisankadulla-laulun ansiosta. Täyden palvelun hautaustoimistoksi jo varhaisessa vaiheessa muuttunut liike on laajentunut vuosien mittaan niin, että toimipisteitä on pääkaupunkiseudulla jo kuusi.
Mikko Laaksonkirjoittama hautaustoimiston historiikki Samassa talossa sisältää samalla katsauksen koko alan historiaan. Siitä selviää, että ala sai alkunsa pienistä puusepänverstaista, joissa valmistettiin ruumisarkkuja. Esimerkiksi maalla arkkua saatettiin säilyttää vintillä tulevaa tarvetta varten.
Toimitusjohtaja Lasse H. Laurénille uutta tietoa historiikissa oli se, miten paljon hautaustoimistoja perustettiin Helsinkiin Suomen itsenäistymisen jälkeen. Monet niistä jäivät lyhytikäisiksi, ja Laurénin tietojen mukaan Monosen yritys on Etelä-Suomen vanhin.
– Tavat ja tottumukset ovat muuttuneet paljon vuosikymmenten aikana. Alan suurin muutos oli 1950 ja -60-luvuilla, kun arkkujen valmistus muuttui teolliseksi, eikä niitä juuri enää valmistettu liikkeissä.
Omaisten palvelua
Hautaustoimisto voi hoitaa arkun tai uurnan valitsemisen jälkeen omaisten puolesta kaiken mahdollisen, kuten kukat ja koristelut, muistotilaisuudet, lehti-ilmoitukset, hautajaisohjelmien painatukset, hautakivet, kaiverrukset, kuljetukset ja perunkirjoitukset.
– Tässä työssä täytyy ottaa huomioon vainajan suhde uskontoon. Valtaosa vainajista saa kristillisen siunauksen, myös monet kirkkoon kuulumattomista, kertoo Lasse H. Laurén.
Seurakuntien ylläpitämille hautausmaille voidaan haudata myös uskontokuntiin kuulumattomia ja vähemmistökirkkoihin kuuluvia vainajia. Ortodokseilla, juutalaisilla ja muslimeilla on Helsingissä omat hautausmaansa.
Liisankadulla oli iso hitti 1960-luvulla
”Liisankadulla, samassa talossa kuin Mikko Monosen ruumisarkkuliike, on mun kotini, vessa, vesiposti, keittokomero ja huone.” Näin kuuluu Pentti Saarikosken runo, jonka lauluyhtye Muksut levytti vuonna 1966. Tosin levyllä laulettiin Matti Makkosen liikkeestä, koska Yle kielsi aidon nimen käyttämisen. Muksut levytti kappaleesta myöhemmin toisen version, jossa käytettiin alkuperäistä nimeä.
Lasse H. Laurénin mielestä laulu kuvaa hyvin sitä, miten pienissä asunnoissa alueella tuohon aikaan asuttiin. Mikko Monosen hautaustoimiston mainitseminen laulussa on hänestä luontevaa, koska Liisankatu 25:ssa vuonna 1923 avattu liike on kuulunut vahvasti Kruununhaan katukuvaan. Yksi hautaustoimiston toimipisteistä sijaitsee yhä samassa rakennuksessa, joka on nykyään myös suojelukohde.
Hautaustoimisto Mikko Monosen erityispalveluna on arjet ja pyhät toimiva poliisipäivystys Uudenmaan alueella. Kun poliisi soittaa esimerkiksi onnettomuusuhrista, on auton ehdittävä paikalle tunnin sisällä soitosta. Toimisto hoitaa myös kuljetukset ruumiinavaukseen oikeuslääketieteelliselle laitokselle.
– Monosella on näissä tehtävissä pitkä perinne, ja meidän kuljetuskalustomme on rakennettu tähän toimintaan sopivaksi. Kyseiset autot poikkeavat täysin hautaustoimiston muista kuljetusautoista.
Ei varaa virheisiin
Hautaustoimistoala on Lasse H. Laurénin mukaan erittäin vaativa, koska hoidettavana on ainutkertaisia ja surullisia tilaisuuksia.
– Työntekijöiltä vaaditaan tarkkuutta, huolellisuutta ja pitkäjännitteisyyttä. Omaisia pitää kohdella empaattisesti ja hienotunteisesti, koska hautajaiset ovat tärkeä osa surutyötä. Silti työntekijä ei voi mennä liian syvälle suruun.
Mikko Monosella asiakaspalvelijana työskentelevä Erja Lindqvist sanoo, että hautajaiset pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan hyvin. Arvokkaassa tilaisuudessa ei ole varaa yhteenkään virheeseen.
– Jotkut asiakkaista tarvitsevat opastusta kaikessa hautajaisiin liittyvässä, jotkut taas tietävät menettelytavoista lähes kaiken. Vainaja on myös voinut kirjoittaa viimeisen tahtonsa, jonka mukaisesti tilaisuus hoidetaan.
Viime vuosina vainajien tuhkaaminen on jatkuvasti yleistynyt: Helsingissä tuhkataan jo yli 70 prosenttia vainajista. Tämä johtuu paljolti siitä, että arkkuhautapaikkojen määrä hautausmailla on vähentynyt. Uutta toimintaa on ulkomaalaisten ja maahanmuuttajataustaisten hautaaminen. Vainajien kuljetuksia ulkomaille on eniten lomakausina.
Jaa tämä artikkeli: