Laurentiuksen jalanjäljissä
Ensimmäisellä Pyhän Laurin vaelluksella vuonna 2008 oli noin 700 osanottajaa.

Ensimmäisellä Pyhän Laurin vaelluksella vuonna 2008 oli noin 700 osanottajaa.

Laurentiuksen jalanjäljissä

Iloinen mieli ja hyvät kengät ovat pyhiinvaeltajalle tärkeitä, sanoo Pyhän Laurin vaelluksen keksinyt Pekka Kivekäs.

Ajatus vantaalaisesta vaelluksesta on syntynyt Helsingin ja Vantaan läheisestä, mutta joskus myrskyisästä naapuruudesta. Pyhän Laurin vaelluksen lähtöpaikka on Helsingin Vanhankaupunginlahdella, josta tuli nykyisen pääkaupunkiseudun keskus vasta vuonna 1550 Kustaa Vaasan määräyksellä. Siihen asti keskuksena oli ollut nykyisen Vantaan Pyhän Laurin kirkon tienoo eli sittemmin Helsingin pitäjän kirkonkylä.

— Ajattelin, että siirretään Helsinki takaisin sinne, minne se kuuluu ja viedään se porukalla. Kuljetaan vanhalta kaupungin paikalta vielä vanhemmalle, alkuperäiselle paikalle, vaellusidean isä Pekka Kivekäs sanoo pilke silmässä.

Kivekäs keksi idean 2001, kun Vantaa täytti 650 vuotta, mutta vaellus toteutui ensi kerran vasta 2008. Silloin Pyhän Laurin kirkon nimikkopyhimyksen Laurentiuksen kuolemasta tuli kuluneeksi 1750 vuotta ja häntä juhlittiin Vantaan seurakunnissakin.

— Harvoin sitä pyhimyksen 1750-vuotisjuhlia vietetään. Tuntui siltä, että täytyyhän hänet jotenkin noteerata.

Ensimmäiselle Pyhän Laurin vaellukselle vaeltajia tuli yli kaikkien odotusten noin 700.

— Odotin, ettei varmaan ketään ilmesty, mutta kampanja oli näkyvä. Kun väkeä tuli valtavasti, olin kyllä onnellinen, Kivekäs kuvaa.

Hän kuuluu Corvus Laurencij eli Laurin naakat -lauluryhmään, joka esiintyy tummissa munkinkaavuissa. He kulkivat myös vaelluksen kaavuissaan.

— Seisoimme lähtöpaikalla ensimmäisellä sillalla ja taivaalle nousi karmeita ukkospilviä. Myöhemmin alkoi kuitenkin aurinko paistaa ja hiki virtasi. Kaapu kaikkineen meni pesuun, Kivekäs naureskelee.

Grillaajien pyhimys

Pyhä Laurentius, suomeksi Lauri, oli kristillisen kirkon ensimmäisiä diakoneja. Hän eli Roomassa ja sai määräyksen viedä Rooman seurakunnan omaisuuden keisarille. Hän vei kuitenkin keisarin eteen Rooman köyhät ja sanoi, että he ovat kirkon oikea aarre. Laurentius surmattiin legendan mukaan polttamalla hänet elävältä halstarilla.

Tiettävästi Laurentius kuoli keisari Valerianuksen vainoissa 10.8.258. Hänen kuolinpäivänsä on edelleen maailman Laurentiusten, Larsien, Lorenzojen ja muiden kaimojen päivä, niin myös Suomessa.

Pyhälle Laurille on Suomessa omistettu Vantaan kirkon lisäksi ainakin Lohjan, Janakkalan ja Eckerön kirkot. Laurentius on ollut muun muassa köyhien, kirjastonhoitajien, palosotilaiden, kokkien, leipureiden, koululaisten ja majatalonpitäjien pyhimys.

— Kaikkien, jotka liittyvät jotenkin paistamiseen tai kuumuuteen, huomauttaa Kivekäs.

Kuunnella ja hyväksyä

Pekka Kivekkään mukaan Laurentiuksen perusviesti on aina ajankohtainen.

— Ajatuksessa köyhistä kirkon aarteena näkyy Uuden testamentin keskeinen traditio köyhistä Kristuksen edustajina. Vähimmissä veljissämme kohtaamme Kristuksen, Kivekäs pohtii.

— Tämä ajattelu pitää kirkon oikealla tiellä, palvelemassa pienimpiä. Se myös muistuttaa vallasta luopumisesta.

Kivekkäälle itselleen tärkeä teologi on saksalaisten keskitysleirillä kuollut Dietrich Bonhoeffer, jonka ajatukset muistuttavat Laurentiuksen sanomaa. Bonhoeffer on kirjoittanut virren 600 Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan.

— Hänelle kristityn tehtävä oli osallistua Kristuksen kärsimykseen. Kristittynä oleminen on elämää arkisessa elämässä, eikä vain virsikirjojen jakamista kirkossa. Kristus kutsuu meitä kaikissa lähimmäisissä, vaikka he olisivat mitä hunsvotteja, eivätkä koskaan edes kiittäisi avusta tai tuesta.

Kivekkään mielestä kirkon tärkein tehtävä on pitää korvat auki ja kuunnella ihmisten ahdistusta, tuskaa ja pelkoja ja sanoa, että olet hyväksytty juuri tuollaisena kuin olet.

Viisitoista siltaa

Pekka Kivekäs on innokas pyöräilijä, jolle kertyy vuodessa jopa 5 000 kilometriä. Pyöräillessään hän keksi myös Pyhän Laurin vaelluksen reitin. Tavoitteena oli pystyä kulkemaan koko matka joenrantaa myöten.

— Vesi on elementtinä niin kiva. Lisäksi moni ei tiedä tuota reittiä, vaan se tuo ihan uutta useimmille.

— Yksi reitin kauneimmista paikoista on ensimmäinen silta, jolta lähdetään Vanhankaupunginlahdella. Siitä näkee merelle ja myös kosken putouksen.

Kivekäs on laskenut, että vaelluksella ylitetään yhteensä 15 siltaa.

Tärkeintä vaeltajalle ovat Kivekkään mielestä hyvät kengät, jotka eivät täristä eivätkä hierrä. Myös juomapullo on ehdoton varuste. Kivekäs lupaa, että vaellukselle lähdetään vaikka kaatosateessa.

— Pitäähän sekin kerran kokea, että olisi likomärkänä kirkolla, hän hymähtää.

Vaikka vaellus saa aina myös pohtimaan omia asioitaan, Kivekäs ei korosta kulkemisen meditatiivisuutta.

— Voihan tuota Laurentiustakin miettiä, mutta kyllä tärkeintä on iloinen mieli.

 


Pyhän Laurin vaellus 11.8.

Koe kaupunkivaeltajan kesätapaus. Pyhiinvaellukselle ei aina tarvitse lähteä päiväkausiksi ulkomaille. Puoli päivää kotikulmilla riittää, mutta tunnelmasta ei tingitä. Anna kaupunkimaisemien yllättää.

Pyhän Laurin vaellus kuljetaan nyt kolmannen kerran. Määränpäänä on Pyhän Laurin kirkko. Mukaan hyvät kengät tai polkupyörä, säähän sopivat ulkoiluvarusteet ja vesipullo.

Pääreitti

  • lähtö Helsingin Vanhankaupunginlahdelta klo 15 (rauhalliset) ja klo 16 (ripeät)
  • ei ennakkoilmoittautumista
  • reitti n. 10 km
  • ei paluukuljetusta

Hämeenkylän ja Myyrmäen suunnasta

  • lähtö klo 15 Myyrmäen kirkolta (Uomatie 1)
  • kaksi ryhmää: rauhalliset ja ripeät
  • tauot Vantaankosken rannalla ja Ylästön seurakuntatalolla, joissa voi liittyä mukaan
  • lisätietoja kaisa.aalto@evl.fi

Korson ja Rekolan suunnasta

  • lähtö klo 15 Rekolan kirkolta (Kustaantie 22)
  • tauko Heurekan kohdalla, jossa voi liittyä mukaan
  • n. klo 20 ilmainen bussikuljetus Rekolan kirkon kautta Korson kirkolle
  • ilmoittautumiset Korson kirkkoherranvirasto, p. 09 830 6550, kerro myös tarvitsetko paluukyydin

Pyhän Laurin kirkolla

  • n. klo 18 vaeltajien saapuminen
  • hernerokkaa, SAK:n seniorit
  • Vantaan musiikkiopiston puhallinorkesteri, johtaa Teemu Salmi
  • klo 19 Taizé-henkinen iltahetki ja ehtoollinen, kitaristi Janne Malinen, pastorit Tarja Korpela ja Kaj Andersson

Tietoja päivitetään kesän mittaan osoitteeseen www.pyhanlaurinvaellus.fi. Vaellus myös Facebookissa www.facebook.com/pyhanlaurinvaellus (ei vaadi rekisteröitymistä).
 

Jaa tämä artikkeli: