Kuva: Esko Jämsä
Lauri Timonen on pesunkestävä filmihullu
Elokuvan suurmiehen Peter von Baghin jälkeen Filmihullu-lehden uutena päätoimittajana aloittaa vuoden alussa Lauri Timonen. Lehden toimitussihteerinä ja von Baghin assistenttina työskennellyt Timonen aikoo jatkaa vuonna 1968 perustetun lehden tekemistä oppi-isänsä linjoilla.
– Filmihullun lähtökohtana on elokuvan historia. Haluan jatkaa elokuvan ilosanoman levittämistä teksteillä, jotka innostavat löytämään elokuvan klassikot.
– Jos voisin täysin itsekkäästi päättää lehden sisällöstä, siinä kirjoitettaisiin melkein pelkästään mykkäelokuvasta, ajasta, jolloin elokuvan kieli keksittiin, Timonen sanoo puolivakavissaan.
Hänestä klassikkojen katsominen tekee ihmisistä onnellisempia ja avarakatseisempia. Ne tarjoavat jännittävän tavan tutustua esimerkiksi maailmanhistoriaan ja eri kulttuureihin.
Filmihullun painos on 1 500, mikä on Timosen mukaan hyvä määrä kulttuurilehdelle. Hän uskoo lehden tulevaisuuteen, vaikka moni muu asia on viime vuosina kadonnut kulttuurin saralta.
Lauri Timosta itseään voi hyvällä syyllä kutsua filmihulluksi. Hän pääsi elokuvan taikapiiriin jo lapsena, jolloin hänen isänsä istutti pojan katsomaan muun muassa John Wayne - ja Errol Flynn -leffoja.
Kun Timonen muutti äitinsä kanssa 11-vuotiaana Helsinkiin, hän alkoi kulkea Elokuva-arkiston näytännöissä. Usein hän katsoi Orionissa kolme elokuvaa illassa saadakseen tietyt filmografiat täyteen. Hän myös ahmi elokuviin liittyvää kirjallisuutta.
Tästä huolimatta Timonen väittää, ettei osannut mitään Peter von Baghin eli Petterin palkattua hänet parikymppisenä työntekijäkseen.
– Sain ideaalin oppisopimuksen. Petteri antoi alusta lähtien vaativia työtehtäviä, minkä takia oli pakko nostaa rimaa.
Timonen oli mukana von Baghin erilaisissa projekteissa: assistentti toimi muun muassa tämän tekstien ja luentonäyte-dvd:iden editoijana sekä Sodankylän elokuvajuhlien festivaalikatalogin päätoimittajana. Filmihullun tämän vuoden viimeinen numero omistetaan von Baghin muistolle.
Tuleva päätoimittaja tunnetaan alalla suorasukaisista mielipiteistään. Suomalaista uutta pitkää elokuvaa hän luonnehtii katastrofiksi.
– Elokuvantekijät yrittävät vain tavoitella suuria katsojamääriä. Suomessa kyllä osattaisiin tehdä elokuvia, sillä meillä on yhä esimerkiksi taitavia kuvaajia. Ongelmana ovat ohjaajat ja käsikirjoittajat. Meiltä puuttuvat persoonat.
Lauri Timosta kuitenkin sykäyttävät Aki Kaurismäen ja Matti Ijäksen elokuvat, joista hän on tehnyt kirjat. Timonen on kirjoittanut myös arvostamansa näyttelijä Matti Pellonpään elämäkerran.
Timonen itse on ohjannut yhden lyhytelokuvan, Jeanne d´Arcin, jonka tuotti Aki Kaurismäki. Tähän liittyy hyvin kaurismäkeläinen tarina.
– Olin lähettänyt Akille pyynnön, että hän tuottaisi lyhytelokuvani. Kun vastausta ei kuulunut, ujutin Filmihulluun vakiopalstalleni piiloviestin, jossa harmittelin asiaa. Uskomatonta kyllä, Aki vastasi heti ilmestymispäivänä: ”Hyvä on, tehdään sitten!”
Timonen tunnetaan myös Arkadin-elokuvakerhosta, jonka hän perusti ystäviensä kanssa. Tuolloin ilmeni, että Elokuva-arkisto ei lainaa klassikkoelokuvien kopioita elokuvakerhoille. Asiasta on käyty alalla kiivasta keskustelua.
– Saksasta ja Ranskasta on saanut helposti lainaksi klassikoiden kopioita, mutta oman arkistomme holvit pysyvät lukittuina.
Marjo Kytöharju
Jaa tämä artikkeli: