— Muutkin voisivat hyvin kokoontua viettämään yhteisiä nimipäiviään, Lasse Reijomaa markkinoi ideaansa eteenpäin.
Laurien kesken
Pyhän Laurin kirkon seutu on tuttu lahtelaiselle miesaktivistille Lasse Reijomaalle. Hän on aikaisemmin asunut pääkaupunkiseudulla ja tekee yhä tänne keikkoja kouluttajana.
Pääkaupunkiseudulla asuu myös hänen lapsiaan ja lastenlapsiaan, kuten kaksospojat, joita isoisä haluaa huomioida erikseen kummankin nimipäivänä.
— Lapsuudenkodissani äiti piti aikanaan huolen nimipäivien viettämisestä. Olen aina saanut ja myös itse lähetellyt nimipäiväkortteja. Tapa taitaa olla vieras nuoremmille sukupolville.
Kun Reijomaan mielessä syntyi ajatus ylläpitää ja levittää nimipäiväperinnettä viettämällä Laurin päivää kaimojen kesken, hän päätti panna heti toimeksi.
— Jos haluaa tehdä jotain, se on tehtävä nyt. Tässä iässä ei voi enää jäädä odottelemaan, että joskus tulisi parempi aika, sanoo seitsemänkymppinen Reijomaa.
Niinpä hän esittää avoimen kutsun kaikille Laureille tulla nimipäivänä tapaamaan toisiaan kahvitupa Laurentiukseen Helsingin pitäjän kirkonkylään.
Mistä nimeni on tullut?
Kutsu koskee Laurien lisäksi kaikkia nimen kotimaisia ja ulkomaisia muotoja: Lassi, Lasse, Lari, Lars, Lorenz tai vaikka Laurenz, Laurent, Lawrence, Larry, Lorenzo…
— Jokaisella on vanhempiensa antama etunimi. Jotkut etunimet ovat kulkeneet suvussa pitkään, mutta jotkut nimet ovat kuin sattumalta tipahtaneet uudelle perheenjäsenelle, Lasse Reijomaa pohtii.
Se, minkä nimen vanhemmat ovat valinneet, kertoo heidän ajatusmaailmastaan. Muutenkin se, mitä tietää oman nimensä historiasta, voi Reijomaan mielestä viedä monella tavoin syntyihin syviin. Hänen omassa käyntikortissaan on kaikki hänen etunimensä: Lasse Kalle-Ville.
— Äitini halusi alun perin nimekseni Kalle-Villen. Mummojen sukupolvi huolestui suunnitellusta nimestä. Heidän mielestään lapselle piti antaa etummaiseksi oikeampi nimi. Oppikouluun mennessä Lassesta tuli etunimeni.
Monen Laurin lempinimi voi olla Lassi, Late tai Lare. Lempinimiinkin liittyy monenlaisia historioita ja syntytarinoita.
— Lisäksi Lauri-nimien taustalta löytyy aikoinaan Roomassa vaikuttanut diakoni pyhä Laurentius. Hän piti huolta siitä, ettei heikompia ja avuttomampia sorsittaisi.
Kyllä miehet puhuvat
Yleiset ja yhteiset Laurin nimipäivät ovat osa suurempaa teemaa Lasse Reijomaan elämässä. Hän on luonut, vaalinut ja tukenut mieskulttuuria monella tavoin.
— Miesten aika on tulossa uudelleen. Olisi jo aika unohtaa vanha väittämä, etteivät miehet puhu, vaikkeivät he ehkä teekään sitä naisten läsnä ollessa.
Reijomaan mukaan miesten kesken on olemassa enemmän hiljaista, eleetöntä, kilpailematonta ja väkivallatonta ystävyyttä ja toveruutta kuin luulisi.
— Miehet puhuvat elämän tarkoituksesta, ihmissuhteista, ikäkauteen liittyvistä kysymyksistä, suhteestaan isään ja isoisyydestä. Isoisäksi tulo nostaa monella pintaan tunnepuolen. Sillä, että haluaa olla hyvä isoisä, ei voi korjata menneisyyden virheitä. Isoisyys on itsessään uusi alku.
Oma tapa olla mies
Lasse Reijomaa mielestä jokainen saa ja voi löytää oman tapansa olla mies. Sama koskee tietysti myös nimipäivilleen mahdollisesti kokoontuvia Laureja.
— Olisi hauska, jos paikalle tulisi eri ikäisiä Laureja. Ikähaitari voisi hyvinkin olla 80 vuotta. Ehkä joku vanhempi tai kummi voisi tuoda nimipäiville jonkun 5-vuotiaan Laurin. Mielenkiintoista olisi, jos joukkoon innostuisi tulemaan myös maahanmuuttajia tai uussuomalaisia.
Nimipäivän vieton on tarkoitus olla mukavaa ja iloista yhdessäoloa. Jokainen saa halutessaan esittää jonkin ohjelmanumeron, mutta se ei ole pakollista.
Lasse Reijomaa itse aikoo ottaa mukaan saksofoninsa, jonka soittamisen hän aloitti keski-iässä. Esityskappaleenkin hän on jo valinnut: Maailma on niin lavea, pikku, pikku Lauri.
Laurien nimipäivät 10.8. klo 15–17 kahvitupa Laurentiuksessa. Tarjolla on kahvia ja teetä sekä suolaista ja makeaa syötävää 10 euron hintaan.
Jaa tämä artikkeli: