Kuva: Thinkstockphoto
Leipä onnistuu myös ilman suolaa
Helsinkiläinen leipomo tekee leipää ilman suolaa. Myös muihin ruokiin saa makua suolatta.
”Me olemme tehneet suolattomia leipiä yrityksen historian alusta asti. Niille on löytynyt käyttäjiä kautta aikojen”, toteaa pienen helsinkiläisen leipomon Haagan Leivän toimitusjohtaja Jaana Nyholm.
Leipomo valmistaa täysjyväruisleipää ja grahamrouhevuokaa suolattomina.
Suola vaikuttaa leivän kohoamiseen ja kuohkeuteen. Suolattomasta leivästä tulee vaalea, matala ja helposti mureneva.
Suolattomaan leipään saa kuitenkin makua yrteistä esimerkiksi nokkosesta, rosmariinista, fenkolista ja kuminasta. Nyholmin mukaan välillä leivässä riittää pelkkä viljan maku.
Kovin moni leipomo ei ole lähtenyt tekemään suolattomia leipiä. Suolattoman leivän teko on haasteellista, eikä suolaton taikina sovellu automaattilinjastolle. Suola parantaa taikinan sitkoa.
Ei tarvetta lisätylle suolalle
”Saamme natriumia riittävästi myös suolattomista elintarvikkeista. Lisättyä suolaa emme tarvitse”, toteaa Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian apulaisprofessori Ursula Schwab.
Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan suolaa pitäisi nauttia vuorokaudessa alle 5 grammaa. Molemmat sukupuolet ylittävät tämän määrän reippaasti.
Miehet nauttivat noin 10 grammaa ja naiset noin 7,5 grammaa suolaa päivässä.
Leipä on suolan kannalta merkittävä: noin 20 prosenttia suomalaisten saamasta suolasta tulee leivästä. Jos mukaan lasketaan vielä leivän päällä olevat leikkeleet, juustot ja levitteet, summa kohoaa noin 40 prosenttiin.
Vähäsuolaiseen ruokavalioon tottuu kuitenkin Schwabin mukaan nopeasti parissa viikossa. Antti Julan mukaan runsassuolainen ruoka maistuu vähäsuolaiseen ruokavalioon tottumisen jälkeen pahalta. Jula on tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
Suolan käyttö kasvussa
Suomalaisten suolan nauttiminen on kasvussa. Schwabin ja Julan mukaan syynä ovat esimerkiksi voita sisältävien levitteiden ja lihatuotteiden käytön lisääntyminen sekä trendikkäät sormisuolat.
Julan mukaan suolalla herkuttelu ei ole vain suomalaisten erityispiirre. Suola on yksi viidestä universaalista perusmausta, jonka makuun olemme tottuneet.
Suomalaiset saavat Julan mukaan noin 80 prosenttia suolasta elintarviketeollisuuden tuotteiden ja ulkona syömisen perusteella. Ihminen pystyy siis vaikuttamaan ruuanvalmistuksessa noin 20 prosenttiin saamastaan suolamäärästä.
Vielä 70-luvulla suomalaiset saivat 60–70 prosenttia suolasta kotona valmistetusta ruuasta. Valmiit ruuat ja ulkona syöminen ovat muuttaneet mittasuhteita.
Tuoreleivän suolapitoisuudet tutuiksi
Voimakassuolainen tarkoittaa sitä, että leivän painosta yli 1,2 prosenttia on suolaa. Ensi vuonna 13.12.2016 alkaen voimakassuolaisen raja alenee yli 1,1 prosenttiin.
Vähemmän suolaa tai vähennetty suolaa termejä voidaan käyttää leivästä, jossa on enintään 0,9 prosenttia suolaa. Ensi vuonna raja laskee enintään 0,83 prosenttiin.
Sydänmerkin voi saada leipä, jossa on suolaa enintään 0,7 prosenttia. Kaikki valmistajat eivät ole kuitenkaan hakeneet tuotteelleen Sydänmerkkiä, vaikka tuote täyttäisikin merkin ehdot.
Vähäsuolaisia leipiä näkee erittäin harvoin. Käsite on lähestulkoon kadonnut kaupan leivistä, sillä Euroopan unionin asetuksen mukaan termiä voidaan käyttää vain silloin, kun elintarvikkeessa on suolaa enintään 0,3 prosenttia.
Suolan määrän voi laskea natriumin määrästä helposti kertomalla natriumin määrän kahdella ja puolella.
Näkkileivissä ja hapankorpuissa rajat ovat hieman korkeammalla. Ainoastaan vähäsuolaisuus koskee tuoreleipien lisäksi myös suurinta osaa muista elintarvikkeista.
Jaa tämä artikkeli: