Sokeritehtailijan huvilan pihalla. Albergan kartano on Leppävaaran maamerkki ja tunnistettava symboli. Arja Salmelle se on myös monien kotiseututyöhön liittyvien toimien koti.
Leppävaaran lujanlempeä ääni
Arja Salmi unohtaa joskus asuvansa kaupungissa nimeltä Espoo. Toimelias asukasaktivisti on ennen kaikkea leppävaaralainen.
Keskellä peltoa Maxi-market, ympärillä valtava asfalttierämaa. Kuva 1970-luvun alun Leppävaarasta on piirtynyt aikalaisten kollektiiviseen muistiin.
”Minulle se on ihan sielunmaisema. Niillä tienoilla vaihdoin bussia matkalla Rastaalasta Otaniemeen, ja palelin tuulisella aukiolla”, Arja Salmi muistelee.
Espooseen helsinkiläisnaisen olivat tuoneet opiskelu ja rakkaus. Markun vanhempien rintamamiestalon yläkerrasta Rastaalasta nuoripari muutti omilleen Leppävaaraan, kun perhe kasvoi pojalla ja sittemmin toisella. Arja Salmi opiskeli TKK:lla maanmittausinsinööriksi ja kulki töihin Helsinkiin junalla.
”Minulla ja miehelläni ei kummallakaan ole ajokorttia. Leppävaarassa ei tarvita autoa. Julkinen liikenne toimii mainiosti ja polkupyörällä pääsee kaikkialle. Tarvittaessa käytämme taksia. Nuorempi poika muistelee kauhulla, kuinka hänet joskus vietiin taksikyydillä jääkiekkoharjoituksiin. Se oli kuulemma noloa.”
Leppävaaran maisema on täysin muuttunut neljässä vuosikymmenessä. Maxi-marketin tilalla on Sellon kauppakeskus ja paljon muuta.
”Monet ovat muistelleet, miten automarket kokosi ihmiset. Kaupassa tapasi naapureita ja kassatytötkin tulivat tutuiksi. Sitä samaa tunnelmaa Sellossa ei ole, mutta tilalla on huikeasti monipuolisempi ja suurempi palveluvalikoima”, Salmi sanoo.
Sellon kirjasto on ottanut selkeimmän roolin paikallisia kokoavana tilana.
Arja Salmi kehuu sen ennakkoluulotonta toimintaa teemojen ja tapahtumien järjestämisessä. Kirjasto on saanut Leppävaara-seuralta Valopilkku-kunniamaininnan. Arja Salmi on ollut seuran puheenjohtaja parin vuoden taukoa lukuun ottamatta sen perustamisesta, vuodesta 1987 saakka.
”Vetovastuuta on yritetty vaihtaa. Olen moneen kertaan sanonut, että tämä on nyt viimeinen kausi puheenjohtajana. Kun ovat kuitenkin valinneet uudestaan, en ole voinut kaikkea jo tehtyä työtä poiskaan heittää. Tästä on tullut kierre.”
Uuttera työ palkittiin elokuun alussa kotiseutuneuvoksen arvonimellä. Arja Salmi arvostaa kunnianosoitusta, mutta ei halua tehdä siitä suurta numeroa.
”Olen yrittänyt kehittää urbaania kotiseututyötä, jossa historia tunnetaan mutta siihen ei jämähdetä, vaan mennään eteenpäin. Onneksi saan olla kotiseutuneuvoksenakin edelleen omanlaiseni.”
Arja Salmi on jäämässä eläkkeelle HSY:n erityisasiantuntijan työstä. Hän on ammatikseen käsitellyt pääkaupunkiseudun suunnittelu- ja kaavoitusasioita, maankäyttöä ja liikennettä yhdyskuntasuunnittelijan näkökulmasta.
”Joskus on vähän tylsää, että työ ja harrastus ovat olleet niin samanlaisia.”
Kotiseututoiminnan maine kaiken uuden vastustajana on Salmen mukaan mielikuva, jolle ei löydy vastinetta todellisuudesta.
”Leppävaara-seura on vastustanut vain kourallista niistä lukuisista kaavoista ja rakennushankkeista, joita vuosikymmenien varrella on käsitelty. Jokaiselle vastaansanomiselle on myös ollut painavat syyt.”
Salmi muistaa, kuinka varsinkin seuran toiminnan alkuvaiheissa kaupungin viranomaiset, ”päättäjäherrat”, koettiin enemmän vihollisina kuin yhteistyökumppaneina.
”Enemmän on kyllä on saatu aikaan yhteistyöllä ja verkostoitumisella.”
Leppävaara-seuran toiminta on vilkasta ja monipuolista.
Se julkaisee neljästi vuodessa Lepuski-lehteä, järjestää vuosittain Raittikarnevaalit, puistokirppiksiä ja keskustelutilaisuuksia sekä on muiden mukana monissa muissa tapahtumissa. Yhdistykseltä pyydetään lausuntoja kaavaluonnoksiin, esitelmiä kouluihin ja alustuksia paneelikeskusteluihin. Onpa seura julkaissut myös historiakirjan Albergasta Leppävaaraan. Sen toinenkin painos on loppuunmyyty, ja samanniminen dokumenttielokuva on juuri valmistunut.
"Albergasta Leppävaaraan -kirjassa puhuttiin muun muassa rappioituneesta huvila-alueesta, josta Mirja Metsola oli myös tehnyt dokumentin Ylelle. Tästä yhdistelmästä lähti liikkeelle kokonaan uusi, 40-minuuttinen dokumenttielokuva.”
Elokuva kertoo Leppävaaran kerroksellisuudesta. Aikakaudet ja asumisen monet tavat tulevat esiin eri-ikäisten ihmisten kertomuksissa. Dokumentti kertoo alueen kodeista entisellä radioasemalla, siirtolapuutarhamökissä ja huvilassa. Se tarjoaa uutta tietoa myös Albergan kartanon vaiheista.
Kotiseudun henki tiivistyy Kansalaismuistipiirissä. Se kokoaa leppävaaralaisia joka toinen viikko kertomaan muistoistaan ja tiedoistaan.
”Katsomme vanhoja valokuvia, ja niistä jutut lähtevät lentoon. Toisinaan kutsumme iltaamme vierailevan puhujan.”
Illoissa käy pari-kolmekymmentä keskustelijaa, parhaimmillaan paikalla on jopa sata kiinnostunutta kuulijaa.
”Ihmisillä on halu tietää juuristaan ja vaikuttaa asuinympäristöönsä. Siitä kotiseututyössä juuri on kysymys.
”Nykyinen Leppävaara on varsin eläväinen ja nuorekas paikka, jossa asuu ihmisiä monesta maasta. Hyvä esimerkki paikallisidentiteetistä on somalinainen, joka kertoo miten ihania muistoja hänellä on Leppävaarasta.”
Salmen perheessä kiireet katkaisee veneily. Merellä aikataulut ja velvoitteet unohtuvat. Vanha hollantilainen teräspaatti saattaa päästä käymään kotiseuduillaan Keski-Euroopan kanavissa, jos Arja Salmen haaveet toteutuvat.
”Vene on ollut ruostepesä, joka on vaatinut melkoista kunnostusta joka vuosi. Toisaalta se on hyvin tilava, kuin kelluva 30-neliöinen kesämökki. Joskus menemme veneeseen Laajalahden satamaan ihan vain oleilemaan. Vietämme aikaa tekemättä mitään, Gallen-Kallelan maisemia ihaillen.”
Raittikarnevaalit Leppävaarassa lauantaina 31.8. Dokumenttielokuva Albergasta Leppävaaraan saa tapahtumassa ensiesityksensä.
Kuka?
Arja Salmi, 63, HSY:n erityisasiantuntija, Leppävaara-seuran puheenjohtaja, kotiseutuneuvos.
Mistä?
Syntynyt Helsingissä, asunut Espoossa vuodesta 1970.
Mitä?
Leppävaaralaisen identiteetin vaalija ja asukkaiden äänen puolustaja alueen kehittämisessä.
Miksi?
”Ihmisillä on halu tuntea juurensa ja sanoa mielipiteensä oman elinpiirinsä asioista.”
Jaa tämä artikkeli: