Pyry Tynkkynen kokeilee leikkipuisto Nurkan jokaista välinettä.Kuva: Sirpa Päivinen
Letkein leikkipaikka
Käpyläläispojat valitsivat Helsingin parhaan leikkipuiston. Kaksi ehti kastella pöksynsä altaassa ja yksi uinahtaa ennen kuin voittaja selvisi.
Kuusivuotias testasi leikkivälineitä, yksivuotias istui mieluummin pesuvadissa ja kahdeksanvuotias kiipeili puissa.
Oikea kaivinkone ja kiipeilypuut kiinnostivat yhtä paljon kuin leikkivälineet.
– Jännä vekotin. Tällaista ei ole meidän lähipuistossa.
Kimi Nybergin, 8, jalat antavat vauhtia punaiseen poljettavaan karuselliin leikkipuisto Nurkassa Puistolassa.
– Ei niin lujaa että putoan, kiljuu Pyry Tynkkynen, 6, toiselta istuimelta.
Yksivuotias Vilho Harkio kokeilee kuinka karuselli liikkuu, jos sitä työntää akselista. Hyvin pyörii.
Pojat etsivät kaupungin hauskinta leikkipuistoa. Testissä ovat ulkotilat kolmesta käytetyimmästä auki olevasta puistosta.
Nurkka on Helsingin vilkkain leikkipuisto, sillä lasten käyntikertoja kertyy keskimäärin 275 päivässä. Sitä ei uskoisi heinäkuisena keskiviikkoaamuna. Puiden katveessa ei leiki ketään testiryhmän saapuessa kello 8.50.
Nurkan työntekijät nostavat hiekkalelut, työntökärryt, potkulaudat ja pyörät ulos. Harkio tepastelee keltaisen kolmipyöräisen luokse, alkaa työntää ja kikattaa. Nyberg ilahtuu punaisesta kaksipyöräisestä, joka on ihan kuin hänen pyöränsä kotona.
Yli kaksi miljoonaa käyntiä vuodessa
Helsingissä on 70 sosiaaliviraston leikkipuistoa, joihin kuuluvat myös sisätilat. Viime vuonna lapset kävivät niissä yli 2 200 000 kertaa.
Eniten leikkijöitä keräsi lapsiperheiden Puistolassa sijaitseva Nurkka. Leikkipuisto Laurinniityssä Haagassa käytiin keskivertopäivänä runsaat kaksisataa kertaa vähemmän, mutta lapsiakin on alueella harvemmassa.
Osa puistoista on rakennettu 60–70-luvuilla. Helsingin sosiaaliviraston vs. perhekeskustoiminnan päällikön Riitta Vartion mukaan ne alkavat olla elinkaarensa päässä.
– Huonokuntoisimmat vaatisivat ehdottomasti perusparannusta.
Home vaivaa Itä-Helsingissä. Kontulan Kiikku on suljettu toistaiseksi ja Tuhkimo Roihuvuoressa joutuu käyttämään yhteisiä sisätiloja nuorisotalon kanssa.
Kaupungin uusin leikkipuisto on Linja, joka valmistui heinäkuussa Kallioon. Seuraava puisto avataan Arabianrantaan elokuussa.
Pikkukoululaiset voivat viettää leikkipuistoissa iltapäiviään ohjaajien ja toisten lasten kanssa. Eka- ja tokaluokkalaisille tarjotaan välipalaa 30,80 euron kuukausimaksusta.
Koululaiset ovat leikkipuistojen suurin käyttäjäryhmä, mutta vilkasta on myös aamupäivisin, jolloin puistoja kansoittavat nuoremmat lapset hoitajineen.
Puistojen aamuohjelmissa on esimerkiksi vauvahierontaa, värikylpyjä ja askartelua taaperoiden kanssa.
Leikkipuistojen kesäruokailu päättyy heinäkuun loppuessa. Elokuun alussa avautuvat nekin puistot, jotka olivat kesällä kiinni.
Nyberg käyttää Nurkan leikkivälineitä luovasti. Hän hyppii pienten puolen erottavan aidan yli, nousee liukumäen katoksen päälle ja kapuaa telineiden ulkopuolella.
Harkio keskittyy pysymään pystyssä hiekkalaatikossa, jossa hänen äitinsä Veera Zukale taputtaa lapiolla ämpäriä. Hiekka on parahultaisen hienoa ja kosteaa leipomiseen.
Harkio haukkaa kakusta suullisen. Hän kääntää hiekkaiset kasvonsa Nybergin suuntaan, kun tämä huutaa:– Katsokaa, uima-allas!
Se on iso ja pyöreä, laidoilla vettä parin kämmenenleveyden verran. Kylkiä koristavat rapistuneet lasten maalaukset.
Tynkkynen seisoo altaassa viidakkouikkareissaan.
– Täällä voi olla vesikirppuja, mutta onneksi ei ole haita. Kimi, tule uimaan!
Nyberg kahlaa sortseissa, vaikka alla olisivat uikkaritkin. Keskellä lahkeet kastuvat. Altaan viereisellä liitutaululla lukee, että vesi on 16-asteista.
– Liian kylmää minulle, Nyberg toteaa.
Harkiosta vesi on sopivaa: hän roiskuttelee sitä käsillään suu virneessä ja istahtaa sitten pesuvatiin, joita on altaan ympärillä jalkojen puhdistusta varten.
Vieras poika itkee aitauksessa
Kimi Nyberg bongailee kiipeilypuita matkalla Töölöön, jossa on seuraava testikohde. Perillä leikkipuisto Taivallahdessa hän kiipeää puuhun roikkumaan pää alaspäin.
Autot suhaavat ympäröiviä katuja, vaikka kello 10 pahin aamuruuhka on ohi. Puiston vieressä möyryää kaivinkone.
– Olen Tarzan! Pyry Tynkkynen kokeilee kiipeilytelineestä riippuvien narutikkaiden jonoa. Telineeseen on kaiverrettu Vilma is best.
Tynkkynen kehuu liukumäen vauhtia, mutta moittii dalmatiankoiraa muistuttavaa vieterikeinua jäykäksi. Keinun pinta on kulunut tikkuiseksi.
Testiryhmän kuopus Vilho Harkio suuntaa määrätietoisesti kohti oikeaa keltaista kaivuria. Matkalla hän napsii asfaltilta tupakantumppeja.
Zukale ottaa tumpit pois taaperoltaan ja kantaa tämän puiston ainoalle aidatulle alueelle. Siellä odottaa iso kasa hiekkaa, matala liukumäki ja vieras poika, joka kyynelehtii vuolaasti.
– No mitä sinä haluaisit tehdä, aidan toisella puolella istuva nainen äsähtää itkijälle.
Harkiokaan ei viihdy aitauksessa.– Täällä ei ole juuri mitään yksivuotiaalle ja tunnelma on ikävä, hänen äitinsä Veera Zukale tuomitsee.
Taivaalta tippuu pari vesipisaraa, eikä kukaan hingu uima-altaaseen. Puistoon jää kymmenkunta naista ja lasta käpyläläisten lähtiessä.
Liukumäkeä alas kravatti kaulassa
Leikkipuisto Lahnalahti Lauttasaaressa häikäisee. Aurinko hohtaa vaaleasta kiveyksestä, jota siniset aaltoraidat halkovat, se loistaa huiman pitkästä liukumäestä ja sitä kravatti kaulassa laskevan leikki-ikäisen pojan valkeasta kauluspaidasta.
Kello 10.50 pihalla temmeltää ja rupattelee viitisenkymmentä ihmistä, monta miestäkin. Zukale ihastelee suojaista ja siistiä leikkipuistoa, jossa on tavallista isompi aidattu pienten osasto. Hänen yksivuotiaansa ei kuitenkaan jaksa testata sitä, vaan nukkuu tutti suussa.
Tynkkynen ja Nyberg kokeilevat polkuautoja laajalla pihakiveyksellä. Nyberg innostuu kolmipyöräisestä, jossa on poljinten lisäksi käsivivut.
– Olen ajanut tällaisella vain Puuhamaassa.
Pyramidinmuotoinen narukiipeilyteline on korkein, missä pojat ovat koskaan kiivenneet. Myös liukumäki on ennätyspitkä.
Kello 11.40 testaajat ovat valmiita loppuyhteenvetoon. Löytyikö nyt voittaja?
– Ensimmäinen leikkipuisto oli paras, koska siellä oli hauskin pieni pyörä, Nyberg yllättää.
– Tykkäsin eniten ensimmäisestä, koska siellä oli uima-allas, Tynkkynen tukee.
Zukale on kahden vaiheilla.
– Lahnalahdessa on pienelle samat laitteet kuin leikkipuistoissa yleensäkin, mutta Nurkassa oli myös uima-allas. Vilho tykkäisi varmaan Nurkasta eniten.
Yksimielinen raati on puhunut.
Nurkka
Puistolan monitoimitalon yhteydessä sijaitseva vehreä, mutta kulunut leikkipuisto on Helsingin käytetyin.Kiitämme lintujen laulua sekä raidallisia löhötuoleja, jotka reunustavat uima-allasta kuin aurinkorannalla.
Moitimme kylmää vettä.
Taivallahti
Töölön Taivis kerää lapset päivällä ja nuoret illalla samalle kapealle kaistaleelle Pohjoisen ja Eteläisen Hesperiankadun väliin. Lähellä ei ole muita leikkipuistoja.
Kiitämme puiden kiipeiltävyyttä.
Moitimme liikenteen pauhua ja leikkijöiden pääsyä autoteille.
Lahnalahti
Leikkipuisto Lahnalahti Lauttasaaressa on nimensä näköinen: suojaisa poukama, jossa on sinisiä kiviaaltoja ja puisia kaloja.
Kiitämme pitkää liukumäkeä, joka viihdyttää todella pitkään.
Moitimme sitä, että lapset voivat viilentyä vain suihkussa.
Tiedätkö hienon tai huonon leikkipuiston Helsingissä? Ilmianna se! Lähetä postia: Kirkko ja kaupunki, PL 279, 00181 Helsinki. Kuoreen tunnus MIELIPITEITÄ. Sähköpostiosoite: kirkkojakaupunki.toimitus@kotimaa.fi
Jaa tämä artikkeli: