null Liike on lääke

Liike on lääke

Vartalosi on kuin jousi, joka toimii hyvin vasta viritettynä, vinkkaa fysioterapeutti Arto Kojo.

Moni nykyihminen tekee työtä, jossa kaikki luontainen hyötyliikunta loistaa poissaolollaan. Näyttöpäätteen edessä kuin tatti päivästä toiseen istuva saattaa joutua maksamaan kalliin hinnan kehon kipuina ja toimintahäiriöinä, ellei hän pidä kunnostaan huolta.

Tikkurilassa praktiikkaansa pitävän fysioterapeutti Arto Kojon, 53, ammattikunnalta eivät siis ainakaan asiakkaat lopu. Hänen luokseen tulee erityisesti staattisen istuma-asennon jumittamia selkä- ja niskavaivaisia.

Miehet hakeutuvat hoitoon usein vasta kun kipu on jo vaivannut pitkään, eivätkä särkylääkkeet enää riitä lievittämään tuskaa.

— Olemme tottuneet toivomaan lääkkeiltä apua lähes kaikkiin epämukaviin olotiloihin ja sairauksiin. Surua hoidamme masennuslääkkeillä, liikunnan puutetta kolesteroli- ja verenpainelääkkeillä, liiallista syömistä laihdutuslääkkeillä.

— Omilla päivittäisillä valinnoilla voisi edistää helposti hyvinvointiaan ja elää terveempänä pitkään. Oikein annosteltuna liike on lääke moneen vaivaan, Kojo toteaa.

Simppeli kuin suomipoika

Arto Kojon erityisosaamisaluetta ovat tuki- ja liikuntaelimistön vaivat. Hoitotekniikan perustana on ortopedinen manuaalinen terapia, OMT. Tämä fysioterapian erityisalue keskittyy nivelten ja lihasten liikkuvuuden analysointiin ja liikehäiriöiden korjaamiseen.

Akuutissa kivunlievityksessä Kojo käyttää myös länsimaista mallia akupunktiosta. Sillä saa laukaistua teräviä lihasperäisiä kipuja, minkä jälkeen voi aloittaa varsinaisen ongelman hoitamisen.

Kojo muistuttaa, että nivelliikkuvuudesta voi pitää huolta hyvin yksinkertaisilla venyttelyliikkeillä, kunhan ne tekee säännöllisesti. Naiset ovat sikäli viisaampia, että he noudattavat jumppaohjeita tunnollisemmin ja hakeutuvat herkemmin hoitoon, jolloin vaivat eivät pääse äitymään niin pahoiksi.

— Osa miehistä alkaa liikkua ja venytellä, mutta osa jättää suositellut liikkeet tietoisesti tekemättä ja palaa aina uudelleen hoitoon, kun oireet palaavat. Sekin ajatusmalli on fysioterapeuttina hyväksyttävä. Ketään ei voi pakottaa liikkumaan.

Kojo on keksinyt työnsä tueksi Bodybow-harjoittelukaaren ja -jumppaohjelman. Keskivartaloa vahvistava harjoituskaari auttaa pitämään varsinkin selkä- ja vatsalihakset kunnossa.

— Systeemi on yksinkertainen, tehokas ja toimiva, kuten suomalainen mieskin, keksijä sanoo ylpeänä vuosien tuotekehitystyön tuloksesta.

Kuntoillen kriisien yli

Arto Kojo on paiskinut toisinaan töitä liikaa. Hän kehitteli Bodybow-kaartaan pitkään normaalityön päälle, iltaisin ja viikonloppuisin.

Burnoutin partaalle hän ei ole itseään vetänyt. Fysioterapeutti on aina pitänyt ammatistaan. Raskasta työtä jaksaa helpommin, kun ponnistelu tuntuu mielekkäältä.

Toisten auttaja on poikkeuksellisesti elänyt kuten on opettanut. Hän on aina pitänyt huolta fyysisestä kunnostaan.

— Pahin kriisi oli, kun polvesta meni ristiside rikki. Leikkaus epäonnistui. Sain sairaalabakteerin ja olin puolitoista kuukautta tiputuksessa. Puhdistusleikkaus ei onnistunut, vaan bakteeri karkasi sisälle elimistöön.

Antibiootit söivät polvesta rustopinnan. Siihen loppui maratonin juokseminen. Polveen rakennettiin uusi ristiside, ja lenkkeilyharrastus jatkuu taas pari kolme kertaa viikossa.

— Kaipaan kuntoilusta eniten sen tuottamaa hyvää oloa. Liikunta on minulle yksi suurimmista voimavaroista. Sen avulla olen päässyt yli useista harmillisista ja ikävistä jutuista.

— Moni asia näyttää paremmalta liikunnan jälkeen. Yöunikin on laadukkaampaa.

Hyvän avioeron salaisuus

Viime kesänä Arto Kojolle tuli ero 20 vuoden avioliiton jälkeen. Omilleen muuttaminen laittoi uusiksi totutut elämänkuviot. Lapset olivat onneksi jo aikuistuneet ja ero sujui rauhallisesti, ilman suurempia riitoja. Pariskunta pystyi sopimaan käytännön asiat.

— Hyvän eron salaisuus on järjen käyttäminen. On unohdettava tai painettava taka-alalle suurimmat tunteet ja keskityttävä käytännön asioihin. Ääntä korottamalla asiat eivät parane vaan mutkistuvat, mies tuumii rauhalliseen tyyliinsä.

Viisikymppiselle, yksin asuvalle miehelle avioero merkitsee toisinaan katastrofia, jonka jälkeen elämänhallinta pettää. Kojolle ei tullut avioeron yhteydessä henkistä romahdusta. Hän ei ratkennut juomaan tai sekoittanut turvallisia rutiinejaan. Elämä jatkui, tosin tietysti toisenlaisena.

— Eroa tehdessä huomasin, että voimavarani olivat välillä vähissä. En saanut lenkilläkään koneistosta irti sitä, mitä olisi pitänyt. Silloinkin, kun tuntui oikein pahalta, jatkoin sitkeästi lenkkeilyä. Lenkin jälkeen olo oli aina parempi sekä fyysisesti että psyykkisesti.

Sielun temppelin tukipilarit

Entä vaikuttaako ihmisen hengellinen puoli hänen fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiinsa?

— Ihmiset, joilla on hengellinen tausta, näyttävät usein pärjäävän paremmin myös fyysisten ongelmiensa kanssa. He kestävät enemmän kipuja ja elämän tuskaa. Ei ole sellaista tunnetta, että vajoaa täysin pohjalle tai toivottomuuteen, fysioterapeutti vastaa.

Arto Kojolle ihminen on kokonaisvaltainen paketti. Kaikki liittyy hyvinvoinnissa kaikkeen, niin ruumis, mieli kuin sielukin.

— Jos minulla olisi valtaa, määräisin liikuntaa lääkkeeksi psyykkisistä vaivoista kärsiville. Se vähentää henkistä pahoinvointia. Jos joku ei usko tätä, niin kannattaa kokeilla — se ei maksa mitään!

Kojon äiti oli pyhäkoulunopettaja, ja pyhäkoulusta poika ammensi ensimmäiset kristilliset oppinsa.

— Olen ollut tavallinen luterilainen lapsesta lähtien.

Rippikoulu oli hyvä kokemus. Opiskellessaan Turussa lääkintävoimistelijaksi Kojo oli mukana Kansan Raamattuseuran opiskelijatyössä.

— Meidän kaveriporukkamme piti tiiviisti yhtä melkein kymmenen vuotta. Se aika loi tietyn hengellisen pohjan, joka on kestänyt näihin päiviin asti.

Nykyisessä elämänvaiheessaan Kojo kaipaa hiljaista rukousta, yksinoloa ja kristillisen kirjallisuuden lukemista.

— Olen työn puolesta niin paljon tekemisissä ihmisten kanssa, että haluaisin välillä vetäytyä hiljaisuuteen, jossa voi paremmin kuulla Jumalaa ja tulla kuulluksi.

Kaatui lenkkarit jalassa

Yksi Arto Kojon pitkäaikaisista asiakkaista oli viime vuonna kuollut rovasti Kalevi Lehtinen. Hän oli Kojolle myös tärkeä keskustelukumppani.

— Pohdimme yhdessä sitä, että etenkin miehille olisi hyvä järjestää seurakunnassa enemmän tekemistä, jossa ruumiillinen ja hengellinen puoli yhdistyisivät.

Kojo on miettinyt, voisiko hän vetää kaarijumppaansa miehille myös seurakunnan toimintana. Taustalla voisi soittaa rauhallista hengellistä musiikkia, vaikkapa taizé-lauluja, jotka sopisivat ilmapiiriin.

Kojoon teki vaikutuksen erityisesti se, miten saumattomasti Lehtinen yhdisti ruumiin ja sielun toiminnot. Maratonia harrastanut evankelista tapasi selvittää ajatuksiaan pitkillä ja rauhallisilla juoksulenkeillä. Hän suunnitteli saarnansa ja puheensa yleensä juosten.

— Lenkillä aivot saavat happea ja ajatus uusia kuvioita. Kalevilla oli pitkään paha sydänvika, mutta hän pysyi niin hyvässä kunnossa, että jaksoi juosta loppuun asti.

Lehtinen kaatui kirjaimellisesti lenkkikengät jalassa, kesken juoksun. Hän antoi Kojolle esimerkin intohimoisesta asenteesta elämään, työhön ja oman vision toteuttamiseen.

— Iän myötä minunkin elämänhaluni on vain lisääntynyt. Siihen liittyy tuntemus, ettei aikaa ole enää niin paljon edessä kuin takana. On kysyttävä, mitä haluan tehdä sillä rajallisella ajalla, joka minulla on vielä käytettävissäni tässä maallisessa vaelluksessa. Jotta tekisin oikeita asioita oikeassa paikassa.


Näillä keho pärjää pitkälle

Harrasta 3–4 kertaa viikossa jotakin, josta tulee hiki, ja josta nautit. Ilon on oltava osa liikuntaa, muuten sitä ei jaksa pitkään.

Ota huomioon kehon erilaiset tarpeet: lihasten vahvistaminen, liikkuvuus, kestävyys ja nopeus. Venyttely lisää nivelliikkuvuutta, jonka merkitys kasvaa iän myötä.

Hyötyliikunta, kuten kerrostalossa portaiden kävely, on yksinkertaista mutta tehokasta. Samoilu metsässä tekee hyvää. Kestävyysharjoittelua voi tehostaa pitkillä (sauva)kävelyillä, hölkällä, pyöräilyllä ja uinnilla.

• Liikunta ei kuulu vain vapaa-aikaan. Tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä voi vaalia päivän aikana pienillä liikkeillä.

Tee heti herätessäsi 2–5 minuutin aamuvenyttely vaikka sängyssä. Siihen kuuluu rauhallinen pakaran venytys ja polven ojennusliikkeet.

Ennen kuin avaat tietokoneen, tee muutama kyykkyyn–ylös-liike kantapäät maassa. Se helpottaa pitkää istumista, josta selän välilevy kärsii. Täsmälääke selälle on roikkuminen tangosta tai puolapuusta. Jo pari puolen minuutin roikkumista päivässä keventää selän kuormitusta: huono ryhti suoristuu ja hartiaseudun lihakset rentoutuvat.

Työpäivän lopussa tee taas muutama kyykkyyn–ylös-liike, jotta alaselän nivelet saavat liikettä ja ovat valmiit unohtamaan päivän rasituksen.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.