Liikkuva väki kaipaa keskusteluapua

Liikkuva väki kaipaa keskusteluapua

Pääkaupunkiseudun seurakunnat kehittävät yhteistyöverkostoa niin sanotun liikkuvan väen tuomiin haasteisiin. Liikkuvaan väestöön kuuluvat EU-kansalaiset, eri kansalaisryhmistä tulevat turvapaikanhakijat, pakolaiset ja statuksettomat ihmiset, jotka elävät Suomessa vailla oikeuksia esimerkiksi perusturvaan.

– Diakoniatyön puoleen kääntyy liikkuvaan väestöön kuuluvia, joiden elämäntilanteen selvittäminen on vaikeaa. Joillakin ei ole henkilöpapereita. Keskusteluyhteyttä ei ole, kun yhteistä kieltä ei löydy. Samanaikaisesti on nähtävissä tukea anovan ahdistus ja välillä sanatonkin avunpyyntö, kuvaa Helsingin hiippakunnan hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen.

Tuomiokirkkoseurakunnan vs. johtavan diakoniatyöntekijän Merja Korpelan mukaan Helsingin keskustan alueella liikkuvaa väestöä käy Tuomiokirkossa pyytämässä apua. Työntekijöille on annettu ohjeeksi ohjata avuntarvitsijoita Helsingin sosiaalipäivystykseen. Sosiaalipäivystyksestä ei kuitenkaan aina ole saatu apua. Osa on ohjattu Virka-infoon ja joskus on soitettu viranomaiset paikalle.

Pääkaupunkiseudun seurakunnat etsivät nyt yhteisiä toimintatapoja liikkuvan väen kysymyksissä Helsingin kaupungin, eri järjestöjen sekä muiden kristillisten toimijoiden kanssa.

Hiljattain järjestetyssä koulutuksessa evästettiin seurakuntien työntekijöitä liikkuvan väestön kohtaamiseen, mietittiin diakonian roolia, tehtäväjakoa sekä yhteistyötä suhteessa viranomaisiin ja järjestöihin.

Koulutuksen asiantuntijoina olivat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Olli Salin, maahanmuuttajapalvelujen päällikkö Sari Karisto ja hankekoordinaattori Anca Enache toimintakeskus Hirundosta. Karisto toivoi kirkon työntekijöiden antavan keskusteluapua.

– Monet ovat yksinäisiä. Keskusteleminen voi antaa uusia näkökulmia tulevaisuuteen, Karisto toteaa.

Heidi Rautionmaa

Jaa tämä artikkeli: