”Vanhassa testamentissa kyyhky symboloi Israelin kansaa, Uudessa testamentissa Pyhää Henkeä. Se on viattomuuden vertauskuva.”
Lintuharrastaja tutustui Raamatun lintuihin
Raamatussa esiintyy noin 35 lintulajia tai lintulajiryhmää, tietää joensuulainen Harri Kontkanen.
Kymmenisen vuotta sitten Harri Kontkanen sai idean kirjoittaa kirjan Raamatun linnuista. Kontkanen on pyrkinyt selvittämään, mistä lintulajeista Raamatussa milloinkin puhutaan. Biologian opinnot ja vankka lintuharrastustausta ovat olleet avuksi. Myös kieliä on täytynyt opiskella, sillä monia Raamatussa käytettyjä linnunnimiä on vaikea tulkita lajikohtaisesti. Raamatun kielien lisäksi Kontkanen on joutunut perehtymään seemiläisiin kieliin, varsinkin akkadiin.
— Tekstejä käännettäessä lajit ovat vaihtuneet ja alkuperäisten lajinimien merkityksen selvittäminen on todellista salapoliisintyötä, Kontkanen sanoo.
Kielten lisäksi Kontkanen on paneutunut Välimeren ja Lähi-idän alueen historiaan ja kulttuuriin. Teologinen ulottuvuus kulkee koko ajan mukana, vaikka hengellisen tulkinnan Kontkanen jättää mieluummin lukijalle.
Kyyhky on linnuista tärkein
Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, että Nooa avasi arkin ikkunaluukun, ja päästi lentoon korpin. Miksi juuri korpin?
— Veden yllä korppi lentää raa’alla voimalla, mutta nouseviin ilmavirtoihin se jää kaartelemaan. Tumman ja isokokoisen linnun kaartelusta voi kaukaa päätellä, että siellä on auringon lämmittämää maata, Harri Kontkanen kertoo.
Korpin jälkeen Nooa lähetti matkaan kyyhkyn, joka lopulta toi nokassaan tuoreen oliivipuun oksan. Sillekin löytyy selitys.
— Kyyhky alkoi ilmeisesti rakentaa pesää. Kyyhky on muuttolintujen tapaan hyvä suunnistaja. Paikkauskollisena se palaa lakkaansa.
Kontkanen arvioi kertomuksessa mainitun kyyhkyn olleen kesykyyhkyä vastaava kalliokyyhky. Näitä ja turturikyyhkyjä israelilaiset kasvattivat uhrilinnuiksi. Myös Joosef ja Maria uhrasivat kaksi kyyhkysenpoikaa viedessään kahdeksanpäiväisen Jeesus-lapsen temppeliin.
Juutalais-kristillisessä perinteessä kyyhkyllä on vankka asema.
— Kyyhky oli ainoa uhritoimituksiin hyväksytty lintu. Niitä kasvatettiin hautaluolissa ja pihoissa teollisessa mittakaavassa, ja niiden jätöksiä käytettiin lannoitteena, Kontkanen tietää.
— Kyyhky on lintuvertauskuvista käytetyin. Vanhassa testamentissa se symboloi Israelin kansaa, Uudessa testamentissa Pyhää Henkeä. Se on myös viattomuuden vertauskuva, ja esimerkiksi Laulujen laulussa kyyhkyllä viitataan moraalisesti puhtaaseen rakkauteen, Kontkanen luettelee.
Raamatun kanaemo
Jos kyyhky symboloi jumaluuden kolmatta persoonaa, niin kotka kuuluu ensimmäiselle persoonalle.
— Israelin alueella tavataan yli 40 petolintulajia, joista monet ovat hyvin näkyviä. Raamatun aikaan korppikotkat olivat alueella paljon nykyistä yleisempiä, koska haaskoja oli enemmän, Harri Kontkanen selvittää.
Kotka symboloi kuningasta ja valtaa muissakin Lähi-idän ja Välimeren kulttuureissa. Myöhemmin muun muassa Venäjä, Saksa ja Yhdysvallat ovat hyödyntäneet kotkasymboliikkaa.
Roomalaisten kotka, Jupiterin lintu, oli juutalaisille ja alkukristityille erityisen epämieluisa symboli. Kontkanen etsii Matteuksen evankeliumista kohdan, jossa Jeesus puhuu haaskalle kerääntyvistä korppikotkista.
— Jeesuksen sanoihin tulee jännitettä, kun hän käyttää kotkaa tarkoittavaa sanaa. Yleensä haaskoilla nähtiin korppikotkia, ei niinkään kotkia. Jeesus viittaa Rooman kotkaan ja Jerusalemin tuhoon, mutta myös lopun aikoihin.
Jeesuksellekin löytyy lintusymboli: "Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan!" Kana tunnettiin Jeesuksen aikaan Palestiinassa hyvin. Myös vesilintuja kasvatettiin noilla seuduin, erityisesti Egyptissä.
Jeremian kirjassa kerrotaan muuttolinnuista: "Haikarakin taivaalla tietää muuttoaikansa, kyyhkyset ja pääskyset osaavat tulla, kun niiden aika on."
— Jeremia tarkoittaa lähinnä kattohaikaroita, joiden muutto Israelissa on näyttävä tapahtuma. Itsekin olen nähnyt siellä 3000 linnun parven. Se näkyy todella kauas. Huomiota herättäviä muuttajia alueella ovat myös tunturikyyhkyt ja pääskyt.
Houkutuslintuja, ansoja ja verkkoja
Harri Kontkasen mukaan luontoon liittyvät raamatunkohdat ohitetaan usein köykäisesti.
— Emme ehkä ymmärrä, kuinka tärkeä luonto israelilaisille oli. He eivät olleet luonnosta vieraantuneita niin kuin me länsimaalaiset.
Raamatunkirjoittajien havainnot luonnosta ovat tarkkoja ja johdonmukaisia. Kun Daavid sanoo Samuelin kirjassa Saulin ajavan takaa häntä "niin kuin peltopyytä ajetaan takaa vuorilla", vertaus on lintumiehelle selvä.
— Vuoripyitä ajettiin takaa vuoristossa niin kauan, että ne uupuivat. Sitten ne voitiin kolkata pitkällä kepillä.
Lintuja pyydettiin myös erilaisilla ansalangoilla ja verkoilla. Myös houkutuslinnun käyttö tunnettiin.
Erämaavaelluksella israelilaisten leiriin laskeutui 2. Mooseksen kirjan mukaan valtava viiriäisparvi. Kontkanen kertoo, että toisinaan epäsuotuisissa oloissa viiriäisten muuttoparvi on laskeutunut uupuneena maahan. Nykyisin vastaavia joukkoesiintymiä ei nähdä, koska viiriäiskannat ovat romahtaneet.
Ruoaksi menivät myös varpuset, joita sai kolikolla kaksi ja kahdella kolikolla viisi. Kont-kanen arvelee Jeesuksen puhuneen pajuvarpusista.
— Ne yöpyvät suurissa parvissa, joista ne on helppo pyydystää.
Kotka kohoaa virtausten mukana
Kuningasten kirjassa kerrotaan, että korpit ruokkivat profeetta Eliaa erämaassa. Harri Kontkanen näkee tässäkin logiikkaa.
— Korppi on linnuista älykkäimpiä. Jos joltain linnulta, niin juuri korpilta tällainen tehtävä voisi onnistua.
Korpin vastakohta on strutsi, josta Jobin kirja sanoo, että "Jumala epäsi siltä viisauden, ei suonut sille ymmärrystä". Valitusvirsissä valitetaan israelilaisten hylkäävän pienokaisensa "kuin strutsi poikasensa".
— Suotuisissa oloissa strutsiemot vierottavat poikueen hyvin nuorena voidakseen aloittaa uuden pesinnän. Tällöin poikaset voidaan häätää pois hyvinkin aggressiivisesti, Kontkanen kertoo.
Lintujen myötä Kontkanen on perehtynyt Raamattuun intensiivisesti ja uudesta näkökulmasta. Hän kertoo projektin kuluessa huomanneensa, kuinka vajavainen luonnontieteellinen ja teologinen tietämyksemme kaikesta huolimatta on.
Linnut ovat vahvistaneet Kontkasen käsitystä siitä, kehen täällä tulee turvata. "Kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat."
— Tässä annetaan ymmärtää, ettei ihminen voi luottaa omiin voimiinsa. Myöskään kotka ei nouse omin voimin, vaan se kohoaa nousevan ilmavirtauksen mukana. Auringon voima saa sen nousemaan.
"Tirpustieteilijä"
Ensimmäiset lintuhavainnot Harri Kontkanen kirjasi muistiin vuonna 1976, vähän yli kymmenvuotiaana.
— Kävimme Mikkelissä ja pidimme taukoa Varkaudessa. Sulassa ui komea vesilintu. Myöhemmin katsoin lintukirjasta ja määritin linnun telkkäkoiraaksi. Siitä seurasi onnistumisen ilo, Harri muistelee.
Seuraavana vuonna lapinpöllöjä oli erityisen runsaasti. Niitä pesi myös Kontkasten kotikulmilla Kontiolahden Selkiellä. Poikaset istuivat navetan katolla. Samalta vuodelta Harri muistaa myös harmaapäätikan, joka viihtyi omalla ruokinnalla.
— Niin aloittelija vielä olin, että luulin sitä ensiksi puukiipijäksi. Kirjasta oikea laji selvisi, Harri sanoo hymähtäen.
Lintujen tarkkailu oli vielä harvinaista puuhaa silloin, kun Harri aloitti harrastuksensa.
— Koulussa sain lempinimen "tirpustieteilijä". Päiväkirjaan kirjoitin, että "minusta tulee isona eläintieteen professori".
Professoria Harrista ei tullut, eläintieteilijä kylläkin. Työ on yhdistynyt harrastukseen, eikä alanvaihtoa ole tarvinnut kertaakaan edes harkita. Harri on pitänyt kursseja yliopistolla ja tehnyt linnustoselvityksiä ympäristökeskukselle. Hän on ollut aktiivisesti mukana paikallisessa lintutieteellisessä yhdistyksessä.
Opiskeluvuosinaan Harri matkusti lintujen perässä ympäri maailmaa: Floridaan, Thaimaahan, Keniaan, Turkkiin, Israeliin, Intiaan, Marokkoon. Nykyisin mukana matkustaa puoliso Lyydia.
Jaa tämä artikkeli: