Liturgiset värit ovat sanaton viesti
Kiirastorstaina muistamme kirkossa, miten Herramme Jeesus asetti ehtoollisen kokoontuessaan oppilaidensa kanssa viimeisen kerran. Kiirastorstain liturginen väri on violetti tai sininen, katumuksen väri, joka toistuu alttaritekstiileissä, kukissa ja papin asussa. Joissakin kirkoissa palaa alttarilla kahden ison alttarikynttilän lisäksi 12 pientä opetuslasten kynttilää, jotka messun lopulla sammutetaan, Juudaksen kynttilä ensin. Viimein alttarilta riisutaan kukat, kynttilät ja evankeliumikirja, ja alttari puetaan mustaan.
Pitkäperjantain väri on musta. Silloin suremme Jeesuksen kuolemaa. Mustaan puetulla alttarilla on vain viisi punaista ruusua Ristiinnaulitun viiden haavan muistoksi. Urut vaikenevat.
Hiljaisena lauantaina Jeesus on haudassa ja kirkko suree mustassa.
Pääsiäinen on kirkkovuoden keskus. Silloin muistamme ylösnoussutta Kristusta kuoleman voittajana. Pääsiäissunnuntain vietto voi alkaa jo puolilta öin, heti lauantain mentyä. Hämärä kirkko valaistaan ja alttaritekstiileissä loistaa juhlaväri valkoinen. Alttarikukat ovat valkoisia ja keltaisia, usein narsisseja, ja alttarin kuusi suurta kynttilää kertovat suuresta Kristus-pyhästä. Musiikki on iloista ja juhlavaa. Messua voivat juhlistaa monet instrumentit ja kuoro.
Toinen pääsiäispäivä korostaa pääsiäisen, suuren juhlan, iloista viestiä. Alttarin ja kukkien väri on valkoinen ja kynttilöitä on kuusi. Kaksi peräkkäistä juhlapyhää on kirkkovuodessa pääsiäisen lisäksi vain jouluna.
Jaa tämä artikkeli: