Läsnäoloa. Mindfulnessia tutkitaan paljon ja sen hyödyllisyydestä esimerkiksi erilaisten psyykkisten häiriöiden hoidossa on saatu hyviä tuloksia.
Livahtiko Buddha sielunhoitoon?
Mindfulnessin juuret ovat buddhalaisessa psykologiassa. Onko pelättävissä, että mindfulnessista kiinnostuneet buddhalaistuvat?
Tietoisessa läsnäolossa eli mindfulnessissa ihminen suuntaa tarkkaavaisuutensa läsnäolevaan hetkeen. Tietoisesti läsnä oleva ihminen sekä havainnoi ulkoisia tapahtumia että tunnistaa omia sisäisiä kehotuntemuksiaan, ajatuksiaan ja tunteitaan. Hän ei kuitenkaan arvota tai arvostele niitä, vaan tervehtii niitä mielessään kuin ystävällisellä kädenpuristuksella.
Menetelmää on hyödynnetty erityisesti kognitiivisen psykoterapian piirissä 1980-luvulta lähtien. Länsimaiseen psykoterapiaan tietoisuustaidot tulivat amerikkalaisen mikrobiologin Jon Kabat-Zinnin työn tuloksena, kun hän alkoi tutkia sen hyödyllisyyttä kroonisista kivuista kärsivien potilaiden hoidossa.
Kabat-Zinn huomasi, että menetelmä auttoi särkypotilaita tulemaan paremmin toimeen kivun kanssa. Tietoisuustaitoja on hyödynnetty myöhemmin muun muassa syömishäiriöiden, riippuvuuksien, masennuksen ja ahdistuksen hoidossa.
"Buddhalaisuus paistaa läpi"
Mystiikan teologiaa tutkinut pappi ja työnohjaaja Raimo Kuismanen on peräänkuuluttanut keskustelua tietoisuustaitojen uskonnollista juurista muun muassa Kotimaa24:ssä julkaistussa blogissaan. Kirkkohallituksessa suunnitellaan kirkon työntekijöille täydennyskoulutusta, jossa perehdytään mindfulnessiin ja sen käyttöön. Samalla pohditaan mindfulnessin eroja ja yhtäläisyyksiä suhteessa kristinuskoon.
Kuismasen mukaan tietoisuustaitojen buddhalaisen psykologian perusta on lännessä hyväksytty laajasti. Tätä on edesauttanut esimerkiksi se, että muun muassa Jon Kabat-Zinn on esittänyt buddhalaisuuden enemmän puolueettomana todellisuuden kuvauksena kuin uskontona.
– Suomen julkinen terveydenhuolto pitää tietoista läsnäoloa alkuperältään buddhalaisena, mutta katsoo sen terapiakäytön olevan uskonnollisesti sitoutumatonta. Työtavan ei katsota sisältävän hengellistä tai uskonnollista puolta.
Kuismasen mielestä tietoisuustaitoterapian ja uskonnollisuuden välinen raja on käytännössä kuitenkin hämärä. Sen sijaan ristiriita virallisen terapeuttisen, uskontoneutraalin asenteen ja käytännön välillä on selvä.
– Mindfulnesspohjaisten terapeuttien, Suomessa myös Kelan hyväksymien, teksteistä kuultaa läpi myös uskonnolliseksi luokiteltava maailmankuva. Niiden perusteella jotkut terapeutit edustavat selvästi buddhalaisperäisiä ajatuksia. Minkä elämänfilosofian terapeutti tahtoen tai tahtomattaan välittää asiakkaalleen?
Raimo Kuismanen kokee, että buddhalaisuus on tullut keittiön kautta yhdeksi olemassa olevaksi elämänfilosofiseksi taustaksi suomalaiseen psykoterapiaan ja kirkon sielunhoidon ajatusmaailmaan.
– Mindfulness on sen länsimaisessa terapeuttisessa käytössä seurausta länsimaiden lumoutumisesta buddhalaiseen ajatustapaan. Pelkkä työtapa ei ole siirtynyt vaan kokonainen elämänfilosofia.
"Perusta on buddhalaisessa psykologiassa"
Helsingin Psykoterapiainstituutissa tietoisuustaitoja opettava psykoterapeutti Tapio Malinen kertoo, että hän esittelee aina tietoisen läsnäolon empiirisenä mielen ja kokemuksen tieteenä, jonka perusta on buddhalaisessa psykologiassa, ei buddhalaisuudessa uskontona.
– Se on reilua kuulijoita kohtaan ja siihen voisi käyttää aikaa enemmänkin. Hengellisyys koetaan usein vapauttavana ja iloisenakin asiana, ja sitä voitaisiin hyödyntää enemmän myös terapiassa. Terapeutilla pitäisi olla valmiuksia toimia myös tällä alueella.
Ammatillisuuteen kuuluu, ettei asiakasta ohjata terapeutin maailmankuvan suuntaan.
– Terapeutti tekee hoitovirheen, jos hän pyrkii ujuttamaan esimerkiksi evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvalle asiakkaalleen buddhalaista maailmankuvaa.
Malisen mukaan terapiaan liittyvien asioiden avoin käsittely mahdollistaa onnistuneen työskentelyn. Terapian ”tuoteseloste” tulisi olla asiakkaalle selvä. Silloin hän voisi valita terapeuttinsa vapaammin.
– Olen ollut työurastani 17 vuotta koulupsykologina. Koulussa nuoret kyselivät usein taustastani ja tutustuivat näin minuun. Samalla lailla olisi syytä tehdä jokaisen, joka etsii terapeuttia itselleen.
Tapio Malisen mukaan terapeutin tulee jatkuvasti kyseenalaistaa omaa työskentelytapaansa. Näin myös terapeutin ja asiakkaan välinen valta-asetelma kaventuu ja terapian terve eettisyys säilyy.
Aivot muuttuvat hyvään suuntaan
Tietoisessa läsnäolossa parantaa erityisesti uusi suhde, jonka ihminen luo omaan ongelmaansa.
– Ihminen on uudella, myötätuntoisella ja viisaalla tavalla tietoinen oman mielensä ja kehonsa tapahtumista. Tämä mahdollistaa entistä vapaampien valintojen tekemisen. Ahdistavissa stressitilanteissa voi jo pysähtyminen ja hengityksen tiedostaminen auttaa, Tapio Malinen kertoo.
Neurobiologinen tutkimus on osoittanut, että myös aivot muuttuvat edulliseen suuntaan.
– Aivojen etuotsalohkossa on todettu aktivoitumista niillä, jotka ovat harjoittaneet mietiskelyä pitkään. Tämä osa aivoista työskentelee muun muassa tunteiden säätelyn kanssa.
Jaa tämä artikkeli: