Kuva Patrik Lindström
Löytöjä hiljentymisen kautta
Pysähtyminen ei ole aina helppoa, mutta parhaimmillaan se saattaa johtaa löytöjen tekemiseen omassa elämässä. Soukan kappelissa järjestettävässä psalmiretriitissä voi hiljentyä sellomusiikin ja psalmirunojen avulla.
Monen nykyihmisen elämää hallitsevat kiire, jatkuva tavoitettavissa oleminen ja tehokkuusvaatimukset. Kunnes tulee pysähdys syystä tai toisesta.
”Lehdet ovat täynnä kertomuksia siitä, mitä ihmisille tapahtuu, kun he viimein pysähtyvät ja kiihkeä liike hiljenee. Silloin alkaa aistien herääminen”, sanoo lausuntataiteilija, pastori ja retriittiohjaaja Aino-Kaarina Mäkisalo.
Mäkisalo on viime kesästä lähtien kiertänyt diplomisellisti Jussi Makkosen kanssa suomalaisia kirkkoja pitämässä psalmiretriittejä.
Tunnin mittaiset tilaisuudet koostuvat Bachin sellomusiikista, psalmeista, runoista ja hiljaisista hetkistä.
Taiteilijakaksikolla on tarkoituksena tuoda lyhyeen kirkkohetkeen samoja elementtejä kuin useamman päivän pituisissa retriiteissä, joissa noudatetaan keskustelemattomuuden periaatetta ja keskitytään oman elämän mietiskelyyn ja rukoiluun.
Psalmiretriittien toivotaan palvelevan erityisesti heitä, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua lähteä hiljentymisviikonloppuihin.
Mäkisalo ja Makkonen esiintyvät kirkon takaosasta käsin, koska he eivät halua yleisön huomion kiinnittyvän heihin itseensä.
”Perinteisen esittäjyyden häivyttäminen on uutta. Ihmiset eivät katso meitä vaan alttaria. Heidän on tärkeää keskittyä siihen, mitä omassa itsessä tapahtuu tilaisuuden aikana”, Mäkisalo sanoo.
Läsnäolo löytyy hiljaisuudessa
Musiikki ja psalmit vaihtelevat illan aikana luovassa rytmissä. Välillä sanat ja sävelet vaikenevat kokonaan, ja edessä on lyhyt hiljainen hetki.
”Hiljaisuuden pituus riippuu yleisöstä. Näemme ihmisten ruumiin kielestä, milloin pitää jatkaa musiikilla tai psalmeilla. Emme halua mennä epämukavuusalueelle”, Mäkisalo kertoo.
Hän toteaa, että suomalaiset ovat hiljaista kansaa, jolle vaikeneminen ei sinänsä ole vierasta. Se, että hetkeen ei tapahdu mitään, voi kuitenkin aiheuttaa jopa hätääntymisen tunnetta.
Mäkisalon mielestä sekin on löytö, jos huomaa, että on vaikeaa olla hiljaa.
”Hiljaisuus ei ole itseisarvo, vaan se voi auttaa löytämään läsnäolon omassa itsessä ja tilassa. Siinä saattaa tulla kosketetuksi tavalla, jota ei itsekään ymmärrä.”
Espoon Soukan kappelilla järjestetään psalmiretriitti 11. maaliskuuta.
Tilaisuus osuu paaston aikaan, jolloin hiljentymisen merkityksestä puhutaan kirkossa korostuneesti.
”Paastonaika on kilvoittelua pääsiäistä kohti ja antaa mahdollisuuden pysähtymiseen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että hiljentyminen on ihmiselle tärkeää läpi vuoden”, Mäkisalo sanoo.
Soittajakin virkistyy
Parisataa konserttia Suomessa ja ulkomailla vuosittain tekevä Jussi Makkonen kuuluu Suomen aktiivisimmin esiintyviin nuoriin muusikoihin. Psalmiretriitit ovat tuntuneet virkistäviltä kokemuksilta intensiivisen keikkailun lomassa.
Kirkon takaosassa soittaminen antaa omanlaista vapautta.
”Emme ole framilla, kuten normaalisti konserteissa. Koen itsekin olevani vastaanottavaisena osapuolena”, Makkonen sanoo.
Sello sopii hänen mukaansa kirkkoakustiikkaan hyvin, ja useimmat Bachin sävellykset on jo alun perin ajateltu sakraalitiloihin. Makkonen tuntee Soukan kappelin entuudestaan, ja se on hänen mukaansa erinomainen paikka psalmiretriitille.
”Kappeli on intiimi, ja ihmiset ovat lähellä toisiaan. Emme hae sellaista vuorovaikutusta kuin rock-konsertissa, mutta paikka luo kuitenkin mahdollisuuden yhdessä kokemiselle”, Makkonen miettii.
Hän on huomannut soittavansa Bachin sellosooloja psalmiretriiteissä täysin eri tavoin kuin muissa konserteissa.
”Minulle oli yllätys, kuinka paljon psalmit ja hiljaisuus vaikuttavat omaan tulkintaani. Aistit ovat herkemmässä kuin muissa konserteissa, ja sellon hiljaisetkin nyanssit voivat tuntua voimakkailta”, Makkonen sanoo.
Vastaavasti Mäkisalo on kokenut musiikin inspiroivan psalmien lausumista. Musiikki on hänelle kuin hengittämistä.
”Sellon ääni värähtelee kehossa asti. Se on minulle sydänten soitin. Tarvitsen kuitenkin myös sanoja, sillä musiikki voi viedä yksinään mielikuvituksen mihin vain. Psalmien sanat ohjaavat sisäistä prosessia.”
Psalmit ovat rehellistä runoutta
Mäkisalo luki Psalmien kirjan useaan kertaan läpi valitessaan psalmeja kiertuetta varten. Lukemisen kautta hänelle alkoi hahmottua kantavia teemoja.
Psalmit ovat Mäkisalon mielestä helpoimmin lähestyttävä kirja Raamatussa.
”Psalmit edustavat hyvin henkilökohtaista runoutta. Niissä tulee esille koko ihmisen elämän skaala avoimesti ja rehellisesti. Psalmeja ei tarvitse aina edes ymmärtää, mutta jotakin menee kuitenkin perille”, Mäkisalo sanoo.
Hänelle itselleen tärkeä oivallus on ollut huomata, että vaikka psalmirunoissa saatetaan pohtia ihmiselämän vaikeuksia, niihin sisältyy pääsääntöisesti aina myös luottamus ja Jumalan antama toivo.
Ohjelmistokansiossa ovat pysyneet pääosin samat säkeet kiertueen alusta asti, mutta pieniä vaihteluja voi tulla kirkkovuoden ajankohdan mukaan. Toisinaan Mäkisalo saattaa vaihtaa psalmin kesken iltaakin tunnelmasta riippuen.
”Kyseessä on elävä tapahtuma, ei esitys. Aistimme tilannetta, emmekä välttämättä etukäteen tiedä, päättyykö tilaisuus runoon vai musiikkiin.”
Psalmiretriitti Soukan kappelissa sunnuntaina 11. maaliskuuta kello 19.
Jaa tämä artikkeli: