Viime torstain suunnittelusessiossa edessä seisoo leiriläinen Matias, takana vasemmalta katsoen Nuoret muslimit ry:n Muttaqi Khan vieressään monikulttuurisuusasiantuntija Habiba Ali sekä leiriläiset Veera, Pazilaiti ja Aarne. Kahvikupin kanssa seisoo radikalismin vastainen asiantuntija Saana Sarpo. Kuva: Sirpa Päivinen
Lukiolaisten kesäleirillä torjuttiin uskonnollista ja äärioikeistolaista radikalisoitumista
Nuoret profiloivat Erkki Ekstremistin yhteiskunnallisen vaikuttamisen leirillä. Leirillä kehitettiin tapoja torjua väkivaltaista radikalisoitumista.
Vuorikadulla sijaitseva Helsingin yliopiston Think Company on valoisa tila, jossa istuu yleensä trendikkäitä opiskelijoita läppäreidensä kanssa kehittämässä yritysideoita.
Kesäkuun ensimmäisenä maanantaina tilassa pyöri tavallista nuoremman näköisiä, epävarmoja kasvoja. Oli alkamassa Safari – matka yhteiskunnalliseen tekemiseen.
Safari on urbaani kesäleiri, jonka aikana parisenkymmentä lukiolaista pohtii ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Tänä vuonna torjuttiin esimerkiksi väkivaltaista ekstremismiä eli väkivaltaa, joka oikeutetaan ideologisesti.
Safarin yhteistyökumppaneina olivat sisäministeriö, Kirkon ulkomaanapu ja Nuoret muslimit ry, jotka työskentelevät radikalisoitumisen parissa. Kirkon ulkomaanavun ja sisäministeriön radikaalisaatioyhteistyön koordinaattori Milla Perukangas halusi nuoret mukaan työhön.
– Kirkon ulkomaanavun periaate on, että nuorten pitää olla mukana oman tulevaisuutensa muodostamisessa. Kun omistajuus ratkaisuista on niillä, joita se koskee, vaikutus on pitkäjänteisempi.
Jos väkivaltainen radikalisaatio olisi yritys, se menestyisi hyvin. Se tarjoaa yksinkertaisen vastauksen ja on todella tehokas toimintatapa."
– Safari-leiriläiset
Safari-leirillä keskityttiin toisaalta fundamentalistis-uskonnolliseen ja toisaalta äärioikeistolaiseen ekstremismiin. Sisäministeriön juuri ilmestynyt radikalisaation ehkäisyn toimintaohjelma korostaa, että ääriajatteluun liittyvät ilmiöt ja uhkat kehittyvät ja muuttavat muotoaan nopeasti. Perheillä ja nuorilla on keskeinen rooli radikalisoitumisen ennaltaehkäisyssä.
Paperia ja post it -lappuja kului viikon aikana paljon. Fläppipaperille luonnostettiin muun muassa Erkki Ekstremistin profiili. Hän vietti paljon aikaa verkossa, hänen medialukutaidossaan oli puutteita eikä hän kokenut voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan laillisin keinoin.
– Jos väkivaltainen radikalisaatio olisi yritys, se menestyisi hyvin. Se tarjoaa yksinkertaisen vastauksen ja on toimintatapana todella tehokas, nuoret kuvasivat ilmiötä.
– Aggressiot, joita vähemmistöihin kohdistuu, ovat yksi syistä oloon, että ei kuulu yhteiskuntaan, ryhmässä pohdittiin.
Ekstremismiryhmä testasi ideoitaan sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkisen kanssa, ja valmis ratkaisukokonaisuus esiteltiin viiden päivän työskentelyn jälkeen yleisölle perjantaina Laituri-näyttelytilassa Kampissa.
Ryhmässä mukana olleen, abiturienttivuotensa aloittavan, etunimellä esiintyvän Veeran mukaan erityisesti ongelman konkretisointi asiantuntijoiden sekä verkon tutkimisen kautta auttoi työskentelyssä:
– En ole aiemmin ajatellut radikalisoitumisvaarassa olevia nuoria samastuttavina. Olen tajunnut, että uskonto ei ole radikalisaation syy, vaan esimerkiksi ulkopuolelle jääminen. Emme ratkaise koko ongelmaa, mutta tuomme nuorten näkökulman.
Lukiolaisryhmä analysoi yhteiskuntaa loppuviikosta jo itsevarmasti. He miettivät, että länsimaisten tiedotusvälineiden painopiste on länsimaisissa asioissa. Lukiolaisryhmästä olisi tärkeää, että mediassa puhuttaisiin asioista oikeilla termeillä. Esimerkiksi islamista pitäisi puhua uskontona ja terrorismista terrorismina.
Safarilla käytettiin ongelmalähtöisiä vaikuttavan oppimisen menetelmiä, joiden takana on sitoutumaton, yhteiskunnallisiin ongelmiin keskittynyt ajatushautomo Demos Helsinki. Safarin lähtökohta on tutkija Mikael Sokeron mukaan asiantuntijuuden kääntäminen ympäri:
– Nuoret toimivat itse asiantuntijoina ja lähestyvät kysymystä arkikokemuksensa kautta. Nuoret tietävät, mistä toiset nuoret innostuvat ja mikä taas ei toimi.
Viiden päivän mittaisella leirillä saatiin monimutkainen ongelma pilkotuksi käsiteltävän kokoiseksi.
– Alkuviikko käytettiin ongelman ymmärtämiseen. Tapasimme entisiä vankeja, poliisin sekä monikulttuurisuuden asiantuntijoita. Loppuviikolla keskityttiin muotoilemaan ratkaisua haasteeseen tuottamalla aluksi paljon ideoita paperille ja vähitellen muotoilemalla niistä yhtenäinen ratkaisu, Sokero kuvaa.
Viikon aikana syntyi nuorten väkivaltaisen ekstremismin vastainen manifesti sekä ennaltaehkäisevä Nyrkki-verkosto, jossa vedetään muun muassa demokratiapajoja kouluissa ja tarjotaan verkkosivulla vertaistukea ihmisille, jotka ovat tunnistaneet lähipiirissään merkkejä väkivaltaisesta ekstremismistä.
Sisäministeriön Tarja Mankkinen nyökytteli nuorille tyytyväisenä. Hänestä ongelmat oli tunnistettu oikein.
– Pohdimme sisäministeriössä, kuinka tavoitetaan hard to reach -yhteisöjä, jotka eivät ole viranomaisten kanssa tekemisissä. Te olette muutamassa päivässä päätyneet samantyyppisiin ajatuksiin kuin meidän kymmeniä vuosia aiheen parissa painineet asiantuntijamme, Mankkinen hehkutti.
Myös Nuoret muslimit ry:n puheenjohtaja Muttaqi Khan kiitteli nuoria samaan sävyyn. Järjestön tavoite on rakentaa muslimeille positiivista identiteettiä ja kannustaa heitä aktiiviseen elämäntapaan.
– Meillä on jalkautusprojekti, jossa mennään nuorten keskuuteen kaupungille ja kutsutaan heitä tekemään yhteisiä aktiviteetteja, Khan sanoi.
Ekstremismiryhmä kutsuttiin esittelemään ideoitaan syksyllä sisäministeriön asiantuntijoille. Kirkon ulkomaanapu alkaa koordinoida ryhmän kehittämää verkostoa.
– Saimme vision nuorilta itseltään ja konkreettista tietoa siitä, miten he haluavat tehdä asioita. He osasivat tarttua radikalisaatiota selittävään näköalattomuuteen ja syrjäytymiseen ratkaisussaan, Milla Perunkangas kiitteli.
Ryhmään osallistunut Veera harkitsee Safarille osallistumista ensi vuonna apulaisohjaajana. Ryhmätyö oli erityisen inspiroivaa.
– Kaikki ovat osallistuneet, Veera summaa kokemuksiaan.
Jaa tämä artikkeli: