Luokkaretkellä
Teema-kanava on viime viikkoina ilahduttanut katsojiaan sarjalla suomalaisten joukkomuutosta Ruotsiin 1960-luvulta. Sarjalla on paljonpuhuva nimi: Kansankodin kuokkavieraat.
Ohjelma tarjoaa vaikuttavan aikamatkan suomalaiseen todellisuuteen 50 vuotta sitten. Sarjassa Ruotsiin lähtijöiden maaseutu näyttäytyy köyhänä ja elämä alkeellisena. Se on valovuosien päässä maabrändien ja innovaatioiden nyky-Suomesta. Tehtävä Suomessa tuolloin: selviä hengissä.
Ruotsissa odottivat upouudet lähiöt ja Volvon tehtaat. Sarja valottaa oivallisesti, miten elämä uudessa kansankodissa sai aineellisesti hienot puitteet, mutta härmäläisen sielu ei oikein tahtonut pysynyt mukana muutoksissa. Ulkoisen ja sisäisen todellisuuden eriparisuus näkyy monella tavalla valokuvissa ja haastatteluissa. Oltiin luokkaretkellä naapurimaassa.
Historia antaa perspektiiviä, sanotaan. Klisee, mutta totta. 2000-luvun Suomessa tehdään edelleen luokkaretkiä, vaikka virallisesti sitä ei saakaan myöntää. Toisin kuin 1960-luvun Ruotsissa, jossa suuri osa suomalaisista siirtolaisista kuului työväenluokkaan, tämän päivän Suomen fantasia on, että kaikki kuuluvat keskiluokkaan.
Kukaan ei halua olla työläinen, koska se kuulostaa luuserilta. On vain työntekijöitä, joista toiset ovat tosin hieman paremmissa töissä kuin toiset. Ja ne, joilla ei ole töitä, ovat syrjäytyneitä tai maahanmuuttajia. Syrjäytyneet ja maahanmuuttajat taas eivät ole luokka, vaan fantasian ylijäämä.
Keskiluokkaista elämäntyyliä myydään kaupoissa ja aikakauslehdissä. Näin jokainen voi tuunata omasta elämästään itselleen sopivasti keskiluokkaisen. Joillekin sopii kantakaupunkien urbaani elämäntapa, toiset taas viihtyvät pikkukaupungeissa ja marketeissa, joissa on sentään tarjolla kunnon parkkipaikkoja city-maastureille.
Kun kaikilla on virallisesti näin kivaa, niin sitä ihmettelee, mistä näin vaalien alla paljon kohistujen perussuomalaisten kannatus oikein kumpuaa. Voisiko olla niin, että elämässä ei sittenkään voi aloittaa alusta, puhtaalta pöydältä? Aina usko unelmiin ei riitä, eikä hyvää ja turvallista elämää voi ostaa kaupasta.
Tämän sai tuta moni kuokkavieras 60-luvun Ruotsissa. Miten käy tämän päivän luokkaretkeilijöiden?
Jaa tämä artikkeli: