null Luonto kutsuu

Nuuksion uutuus. Timo Kukon johtama Suomen luontokeskus Haltia tuo luontokappaleet kävijän lähelle. Kuva: Hans von Schantz

Nuuksion uutuus. Timo Kukon johtama Suomen luontokeskus Haltia tuo luontokappaleet kävijän lähelle. Kuva: Hans von Schantz

Luonto kutsuu

Tämän viikon perjantaina Metsähallituksen luontopalvelut avaa Nuuksioon Suomen luontokeskus Haltian, joka esittelee yleisölle koko maan luontokohteita.

Uudenlaiselle luontokeskukselle etsittiin pitkään sopivaa sijaintia. Kriteereinä olivat hyvät kulkuyhteydet ja mahdollisuus aitoon luontoretkeilyyn näyttelykäynnin yhteydessä.

Luontokeskuksen paikasta kilpaili myös muun muassa Helsinki. Tilanne kääntyi Espoon kaupungin hyväksi, koska se oli innokkaampi satsaamaan hankkeeseen rahallisesti. Nuuksiosta Solvallan urheiluopiston lähimaastosta löytyi valmiita ulkoilureittejä.

Kävijöitä ei ole hukuteta tietotulvaan, vaan heille tuotetaan luontoelämyksiä audiovisuaalisin ja taiteellisin keinoin. Näyttelyssä voi esimerkiksi kuunnella yön ääniä tai ryömiä linnunpesän muotoiseen koloon.

”Haluamme saada ihmiset kiinnostumaan luonnosta. Oikeaa luontoa ei voi korvata, mutta tarjoamme toiseksi parhaita luontokokemuksia”, Haltian johtaja Timo Kukko lupaa.

Perusnäyttelyn keskeisiin elementteihin kuuluvat kansallispuistoja esittelevä Suomen kartta ja Kalevalasta tuttu, huoneen korkuinen Sotkan muna. Sotkan munan sisään tulee taiteilija Osmo Rauhalan luontoaiheinen taideinstallaatio.

Modernia puurakentamista edustavan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Rainer Mahlamäki. Rakentamisessa on pyritty mahdollisimman pieneen hiilijalanjälkeen erilaisten teknisten ratkaisujen avulla. Haltian katolle on myös asetettu aurinkoenergiapaneelit, jotka vähentävät energian oston tarvetta.

Timo Kukon mukaan Haltiaa ei olisi pystytty toteuttamaan pelkästään valtion varoin. Espoon kaupunki ja Solvallan urheiluopisto ovat maksaneet rakennuskustannuksista kolmanneksen. Espoon kaupunki hoiti lisäksi kevyen liikenteen väylät, parkkipaikat, bussipysäkit, vesien viemäröinnit ja edellytykset tietoliikenteelle.

Lähiseudun kunnat rahoittavat luontokeskuksen toimintaa yhteensä 80 prosentin osuudella. Mukana ovat Espoon ja Kauniaisten lisäksi Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi ja Vihti.

Luontokeskuksen johtaja uskoo Haltian hyödyttävän Espoota matkailijoiden ja työpaikkojen muodossa. Kaupunkilaisille talo tarjoaa informaatiota retkeilymahdollisuuksista.

Tavoitteena on, että jokainen pääkaupunkiseudun koululainen kävisi Haltiassa ainakin kerran koulu-urallaan. Aktiiviseen kouluyhteistyöhön on varauduttu muun muassa talon omilla luokkatiloilla.

Mutta ovatko nykysuomalaiset jo niin vieraantuneita luonnosta, että sitä esittelemään täytyi rakentaa erillinen keskus? Kukko kertoo, että kysymystä on pohdittu hankkeen aikana.

”Espoosta löytyy sekä maan kokeneimpia että vähiten kokeneita luontoharrastajia. Täällä asuu ihmisiä, jotka ovat retkeilleet arktisilla alueilla. Toisessa ääripäässä on väkeä, jolla suhde luonnossa liikkumiseen on katkennut.”

Aktiivisille luontoharrastajille Kukko lupaa syventävää tietoa ja mahdollisuuden kohdata samanhenkisiä ihmisiä. Vähemmän luonnossa liikkuneita opastetaan harrastuksen alkuun muun muassa kurssien avulla.

Esimerkiksi työväenopiston kanssa on suunniteltu aikuisten retkeilykurssia. Se sisältäisi kartan luvun opettelua, nuotion sytyttämistä ja muita perustaitoja. Kukon mukaan monella kaupungissa kasvaneella on tarve senkaltaiseen opastukseen.

Suomessa on 37 kansallispuistoa. Virkistys- ja nähtävyysalueiksi perustetuissa kansallispuistoissa matkailijoita opastetaan löytämään parhaat luontokohteet, ja valmiit tulipaikat ja taukotuvat helpottavat retkeilyä. Liikkumista on ohjattu niin, että alkuperäinen luonto ei tuhoudu.

Jokaisessa kansallispuistossa on omat järjestyssääntönsä. Kukon mukaan tärkeintä on muistaa, että kulkemisesta tai yöpymisestä ei saa jäädä luontoon jälkiä.

Kansallispuistoalueet edustavat erilaisia luontotyyppejä, kuten harju-, meri-, tunturi- tai luonnonmetsämaisemaa. Kukon mukaan Nuuksion monimuotoisuus tekee siitä erityisen paikan, joka edustaa järviylänköineen, soineen ja metsineen koko Suomea. Osa paikoista on hyvin reheviä, osa karuja.

”Nuuksio on jäänyt talousalueen ulkopuolelle vaikeakulkuisen maaston vuoksi”, Kukko kertoo.

Nuuksiosta tuli virallinen kansallispuisto vuonna 1994, mutta siellä on retkeilty ahkerasti jo viime vuosisadan puolivälissä. Kävijä saa kerätä marjoja ja ruokasieniä, mutta kasvit täytyy jättää rauhaan.

Kiireisen elämänrytmin keskellä luonnossa rauhoittumisesta on tullut trendi. Kukko on havainnut, että taloudellisen taantuman myötä ihmiset ovat alkaneet yhä enemmän arvostaa luonnon antamia hyvinvointivaikutuksia.

Liikunta tuottaa jo itsessään hyvää oloa. Retkikenkien jalkaan laittamisen ei tarvitse aina tarkoittaa hikilenkkiä. Kukko rohkaisee lähtemään luontoon, tekeepä siellä sitten yhden tai kahdenkymmenen kilometrin pituisen lenkin.

”Ennen kaikkea luonto virkistää mieltä. Lääkärit ovat alkaneet myöntää, että suurin haaste ei ole väestön fyysinen terveys vaan päänupin kestäminen. Jos liikkumiseen yhdistää vielä marjojen keruun, Nuuksiosta saa oikein superelintarvikkeita”, Kukko sanoo.

Lisätietoja: http://www.haltia.com

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.