Metsästä valoon. Tropiikin ritarit ja täpläperhoset kokoontuvat seurustelemaan ja imemään ravintoa. Hetkessä värikäs perhosmatto muuttuu lentäväksi, jos huoleton kulkija tulee liian lähelle.
Luonto tulee iholle
Meilahden kirkolla kysytään, miten luonnon monimuotoisuus edistää ihmisen hyvinvointia.
Teksti Anu Heikkinen
Kuva Olli Saksela
Meilahden kirkko täyttyy lokakuussa eksoottisista sademetsän linnuista ja perhosista. Valokuvanäyttely Amazonin hehkuva luonto ja siihen liittyvä keskustelutilaisuuksien sarja haastavat pohtimaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja sen vaikutusta ihmisen terveyteen.
Näyttelyn kuvaajat, emeritusprofessori Tari Haahtela , dosentti Olli Saksela ja professori Sakari Reitamo ovat Iho- ja allergiasairaalan tutkijoita ja lääkäreitä.
Allergologian professorina ja HYKSin allergiaklinikan ylilääkärinä toiminut Tari Haahtela ihastui perhosiin jo lapsena. Kuusi perhoskirjaa julkaissut Haahtela kuvaa perhosia niin kotimaassa kuin luennointimatkoilla maailmalla.
– Toivon, että esteettinen elämys saa näyttelyvieraat huomaamaan, kuinka luonnon suojeleminen suojelee myös meitä itseämme, hän sanoo.
Ihmisen toiminnan seurauksena luonto köyhtyy ja lajeja katoaa kiihtyvällä vauhdilla. Haahtelaa kiinnostaa erityisesti, miksi krooniset immuunihäiriöt, kuten allergiat ja astma, ovat lisääntyneet samaa tahtia teollistumisen ja kaupungistumisen myötä.
– Näin nopeat muutokset eivät voi olla geneettisiä. Syyn täytyy liittyä ympäristöön ja elintapoihin. Allergiat ja astma ovat uusien sairauksien osalta vain jäävuoren huippu.
Haahtela on johtanut uraauurtavaa tutkimusta, jossa on selvitetty luonnon monimuotoisuuden, ihmiskehon mikrobilajiston ja atopian välistä yhteyttä. Tutkimuksessa verrattiin allergioiden ja astman yleisyyttä Karjalassa molemmin puolin itärajaa. Ero oli huikea: allergioiden määrä oli Suomen puolella moninkertainen ja kasvoi nuoremmissa ikäluokissa.
– Vaikuttaa siltä, että mitä monimuotoisemman luonnon keskellä ihminen elää, sitä rikkaammaksi ihon mikrobilajisto muodostuu ja sitä vahvempi on immuniteettijärjestelmä.
Luonnonsuojelu tulee Haahtelan mukaan suoraan ihmisen iholle, kirjaimellisesti.
– Kaikki, mitä syömme ja juomme, mihin kosketamme ja mitä hengitämme muokkaa elimistömme mikrobikokonaisuutta. Ihmiskehon puolentoista kilon mikrobimassa toimii välittäjänä meidän ja ympäristömme välillä.
Erityisesti kaupunkiympäristössä kytkös luontoon on heikentynyt pahan kerran. Haahtelan mukaan omaa terveyttä voi edistää esimerkiksi liikkumalla luonnossa, upottamalla kädet multaan viljelypalstalla tai kotiparvekkeella ja käyttämällä lähellä tuotettua ruokaa.
– Kovin moni kaupunkilainen tuskin muuttaa pysyvästi maalle. Tämän hetken iso kysymys onkin, miten maaseutu ja luonto voivat tulla kaupunkiin.
Kokoussarjan aloittaa ensi sunnuntaina Luomakunnan messu, jonka raamatuntekstit, rukoukset ja virret kertovat ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta. Meilahden kirkkoherra Hannu Ronimus haluaa tarjota seurakuntalaisille mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan suhdettaan luontoon myös kristittyinä.
– On tärkeää kysyä, mitä Raamatun kehotus maan viljelemisestä ja varjelemisesta tarkoittaa tässä ajassa paikallisesti ja globaalisti, ja miten vastaamme epäkohtiin, hän sanoo.
Meilahden seurakunta tekee tiivistä yhteistyötä alueen sairaaloiden kanssa. Ajatus keskustelusarjasta syntyi Ronimuksen vieraillessa Iho- ja allergiasairaalassa, jossa valokuvanäyttely oli esillä.
– Ajattelin heti, että nämä upeat kuvat pitää saada laajemman yleisön nähtäväksi. Olemme kutsuneet muun muassa kaikki alueemme koululuokat tutustumaan näyttelyyn.
Luonnon monimuotoisuus -kokoussarja ja valokuvanäyttely Amazonin hehkuva luonto 6.–22.10. Meilahden kirkolla, Pihlajatie 16.
Jaa tämä artikkeli: