Ytimessä luottamus. – Luotsit luottavat alusten miehistöön ja miehistö luotseihin, Harmajan alueluotsinvanhin Jukka Ketonen sanoo. Kuva: Pekko Vasantola

Luotsi on kapteenin paras ystävä

Luotseja saa kiittää siitä, että satojen metrien pituiset luksusristeilijät selviävät Kustaanmiekasta. Harmajan luotsiasemalla päivystetään kellon ympäri.

• 17.08.2016 15:20
• Tuomo Tarvas,
• Pekko Vasantola

Luotsikutterin moottori putputtaa Harmajan laiturissa, ja alueluotsivanhin Jukka Ketonen ja luotsi Timo Tervanen kiipeävät tottuneesti kyytiin. Kello on 9.30, ja luotsikutterinhoitaja Markus Stenvall suuntaa kohti avomerta ottamaan vastaan Bahaman lipun alla kulkevaa Seven Seas Voyager -risteilijää. Se ei saa ajaa Länsisatamaan yksin.

– Jokainen Suomen satamasta lähtevä tai sinne saapuva alus tarvitsee Suomen lain mukaan luotsin. Poikkeuksena ovat esimerkiksi Tallinnan ja Tukholman liikennettä ajavat kapteenit, jotka ovat suorittaneet linjalupakirjan, Jukka Ketonen selittää.

Stenvall ajaa aivan kiinni Seven Seas Voyagerin kylkeen, ja Timo Tervanen kiipeää sisään risteilijään vain muutaman metrin korkeudella merenpinnasta olevasta ovesta. Kutteri hidastaa hieman mutta ei pysähdy. Stenvall kääntää veneen takaisin kohti Harmajaa. Myöhemmin päivällä Tervanen palaa Harmajalle kutterilla.

Viikko töitä, viikko vapaata

Luotsauskeikalle Jukka Ketosta odotetaan vasta iltapäivällä, joten hänellä on aikaa toimittajalle. Luotsiasemalla tuoksuvat tuoreet korvapuustit, joita emäntä Marie-Louise Wallen on paistanut lounaan jälkiruoaksi.

Ruokahuollon täytyy toimia, sillä luotsiasemalla päivystetään ympäri vuorokauden, kesät talvet. Luotsien ja luotsikutterinhoitajien työvuoro alkaa maanantaiaamuna ja kestää viikon. Palkkana on viikon vapaa.

Jokaisella työntekijällä on luotsiasemalla oma huone, ja luppoaikaa voi viettää esimerkiksi tv:n ääressä, pienellä kuntosalilla ja biljardia pelaten. Luotsille juhlapyhät ovat työpäiviä siinä missä muutkin. Joulun suhteen on tarkempaa.

– Huolehdimme, että joka toinen joulu on vapaa ja joka toinen joulu töissä, Harmajan työvuorolistoja esimiesasemassaan tekevä Ketonen kertoo.

– Luotsit luottavat alusten miehistöön ja miehistö luotseihin, Harmajan alueluotsinvanhin Jukka Ketonen sanoo.

Hotellit uivat Kustaanmiekkaan

Jukka Ketonen on toiminut luotsina yli 20 vuotta, ja sitä ennen hän oli merillä päällystössä yli 15 vuotta. Luotsikoulutukseen ei voi hakea ilman riittävää merikokemusta.

Helsingin edusta on matala ja täynnä pieniä saaria. Kaikki huviveneilijät eivät aina muista, ettei hotellin kokoista risteilijää noin vain käännetä tai pysäytetä.

– Ehdottomasti vaativin paikka on kapea Kustaanmiekka, Jukka Ketonen kertoo.

Karille ajo tai öljyvuoto aiheuttaisi korvaamattomat vahingot.

– Luotseja tarvitaan varmistamaan alusliikenteen turvallisuus Suomen aluevesillä, estämään ympäristöonnettomuuksia ja takaamaan logistiikan sujuvuus, Ketonen summaa.

Luotsilla on suuri vastuu

Aluksen täytyy tilata luotsaus luotsinvälityksen kautta reilusti etukäteen. Suurimmat laivat buukkaavat laituripaikkansa jopa vuosia ennen tuloaan. Kun luotsi hyppää alukseen, hän raportoi liikkeistään englanniksi luotsikeskukseen VTS-kanavan (Vessel Traffic Service) kautta. Se vastaa laivojen lennonjohtoa.

Ketonen näyttää ruudulta tämän päivän tilauslistaa. Ensimmäiset rahtilaivat saapuivat merelle jo aamuyöllä odottamaan ahtaajien töihintuloa, ja ulkomailta tulevia risteilijöitä on myös tänään useita, kesäsesonki kun on.

– Työt jaetaan tehtävien määrän perusteella, Ketonen sanoo.

Tarpeen tullen luotsin täytyy itse hypätä puikkoihin laivan komentosillalla miehistön paikalle. Näin voi käydä esimerkiksi harvinaisessa blackout-tilanteessa, jossa sähköt häviävät laivan kaikista komentolaitteista.

– Luotsin täytyy tuntea erilaiset alustyypit ja niiden tekniikka. Siihen pätevöityy kokemuksen, koulutuksen ja työn kautta, Jukka Ketonen kertoo.

Kun alla on jopa 300-metrinen alus, jossa on tuhansia matkustajia, vastuu on valtava. Ketosen mukaan luotsaukset sujuvat kuitenkin yleensä rutiinilla.

Myrskytuuli haittaa laivaliikennettä

Liian ankara sää voi estää satamaan pääsyn.

– Yli 20 metriä sekunnissa puhaltava tuuli on usein liikaa.

Suurin alus, jota Ketonen on ollut luotsaamassa, on peräti 330-metrinen, italialaisen Fincantierin Regal Princess -loistoristeilijä, joka vieraili Helsingissä viimeksi elokuun alussa. Heinäkuu oli Helsingin satamissa risteilijäliikenteen puolesta ennätysvilkas ja se näkyi luotsienkin työmäärässä.

Markus Stenvall pitää hetken tauon kutterin moottorin huoltamisessa ja kiipeää kannelle. Aurinko pilkahtaa pilvien lomasta. Stenvall on kyydittänyt luotseja kolme ja puoli vuotta. Hän vaihtoi geologin uran luotsikutterinhoitajaksi. Miksi?

– Kyllä se on se ajaminen ja merillä olo. Kun alla on hienot, turvalliset vehkeet niin kuin tämä. Ja vaihtelevat työvuorot ovat iso juttu, Stenvall pohtii.

Päivä on Stenvallille poikkeuksellinen. Hänen vaimonsa sekä vaimon veli lapsineen ovat Harmajalla kylässä tutustumassa Stenvallin työhön. Sukulaiset ovat etuoikeutettuja, sillä vain harva pääsee visiitille Harmajalle, onhan saari lopulta työpaikka muiden joukossa. Tosin kaikkea muuta kuin tavallinen työpaikka.

Lähes 30 vuotta luotsikutterinhoitajana toiminut Keke muistaa aina, missä on töissä.