Kumileimasimia? Hanna Mithikun (vas.), Anu Laitilan ja Ville Jalovaaran mukaan seurakuntien luottamus-elimissä voi vaikuttaa, kun tuo asioita keskusteluun, kysyy ja kritisoi. Puheenvuoroja pyytäessä kannattaa olla harkitsevan aktiivinen, jotta näkemykset saavat painoarvoa. Luottamushenkilöt kuvattiin Ateneumin Rafael Wardi -näyttelyssä, jossa Auringonkehrä-teos (1980) on seurakuntayhtymältä lainassa.
Luottamushenkilöt kaipaavat vastuuta
Luottamushenkilöt haluavat tiiviimpää yhteistyötä työntekijöiden kanssa.
Teksti Tommi Sarlin
Kuva Esko Jämsä
Helsingin seurakuntien luottamushenkilöille tehdyn kyselyn mukaan luottamushenkilöt haluavat osallistua ja antaa enemmän asiantuntemustaan asioiden valmisteluun. Keskustelua työntekijöiden kanssa halutaan lisätä ja tiedonkulkua parantaa. Myös luottamushenkilöiden parempaa perehdytystä toivotaan.
Luottamushenkilöt kokevat voineensa vaikuttaa erityisesti henkilövalintoihin ja talousasioihin. Päätösten tueksi toivotaan enemmän tietoa. Monet harmittelevat sitä, että tiedot saadaan usein niin myöhään, ettei niihin ehdi kunnolla paneutua.
Kysely lähettiin seurakuntaneuvostojen, yhteisen kirkkoneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston varsinaisille jäsenille. Siihen vastasi reilut 40 prosenttia luottamushenkilöistä.
Kysely toteutettiin teologisen tiedekunnan tutkijana toimivan Ville Jalovaaran aloitteesta. Hän toimii yhteisen kirkkovaltuuston ja Vuosaaren seurakuntaneuvoston jäsenenä. Jalovaara kantoi huolta siitä, etteivät luottamushenkilöt tunne voivansa vaikuttaa riittävästi.
Jalovaaran mielestä merkittävin tulos oli, että luottamushenkilöt ovat kiinnostuneita ja vastuuntuntoisia.
– Näihin tehtäviin on pyritty, jotta voitaisiin vaikuttaa kirkon asioihin, ei niinkään uutta vapaa-ajan harrastusta etsien.
Neljäsosa kyselyyn vastanneista pohtii, asettuako ehdolle ensi syksyn seurakuntavaaleissa. Tämä on merkki siitä, että toimintaa on kehitettävä.
– Seurakuntaneuvoston pienemmässä joukossa syntyy perusteellista keskustelua. Sen sijaan yhteisessä kirkkovaltuustossa vaikkapa budjetti saatetaan hyväksyä muutamalla puheenvuorolla.
Jalovaara on myös kaupunginvaltuustossa. Siellä hän on tottunut siihen, että vaihtoehdoista äänestetään.
– Yhteisessä kirkkovaltuustossa on harvoin äänestyksiä, jotka kuitenkin kuuluvat kiinteästi demokratiaan.
Ville Jalovaaran mukaan esimerkiksi yhteisen kirkkovaltuuston jäsenille on tarjolla varsin vähän koulutus- tai muuta toimintaa.
– Voisi olla hyvä ottaa käyttöön iltakoulut, joissa luottamushenkilöillä ja virkamiesjohdolla olisi mahdollisuus vapaaseen ajatustenvaihtoon pari kertaa vuodessa, Jalovaara tuumii.
Ammattitaitoa ja kokemusta, jota luottamushenkilöillä on, olisi Lukukeskuksen toiminnanjohtajan Anu Laitilan mukaan syytä hyödyntää enemmän. Hän toimii yhteisen kirkkovaltuuston ja Oulunkylän seurakuntaneuvoston jäsenenä.
– Tämä pätee kaikilla aloilla. Mitä annettavaa eri asemissa ja ammateissa olevilla olisikaan toisilleen?
Vaikuttaminen poikkeaa valtuustossa ja seurakuntaneuvostossa toisistaan. Yhteisen kirkkovaltuuston asioiden valmisteluun pystyy osallistumaan vain yhteisessä kirkkoneuvostossa, joka on kirkkovaltuuston ”hallitus”.
– Valtuustossakin voi hyvällä argumentoinnilla, paneutuneilla kysymyksillä ja keskustelulla vaikuttaa virkamiehiin, jotka valmistelevat asioita, sekä muihin valtuutettuihin.
Vaikuttaminen seurakuntaneuvostossa riippuu Laitilan mukaan kirkkoherrasta. Seurakuntaneuvosto on niin aktiivinen kuin kirkkoherra antaa sille tilaa.
– Jos kirkkoherra ei kuuntele seurakuntaneuvoston enemmistöä tilanteessa, jossa näkemykset poikkeavat hänen omistaan, neuvoston jäsenillä ei ole mitään virkaa.
– Kirkkoherroille suotu automaattinen puheenjohtajuus seurakuntaneuvostoissa on suuri ongelma. On vaikea kuvitella, että missään muussa työyhteisössä johtaja olisi itse oma esimiehensä. Tässä ei riitä, että kirkkoherra voi halutessaan luopua puheenjohtajuudesta. Kirkolliskokouksen pitäisi pystyä päivittämään asia 2000-luvulle.
Luottamushenkilön tehtävä on luottaa. Tämän lauseen Hanna Mithiku kertoo kuulleensa liian usein. Se esitettiin luottamushenkilöille ensimmäisen kerran yhteisen kirkkovaltuuston perehdytyksessä. Haagan seurakuntaneuvostossakin toimiva Mithiku on kuullut lausetta toistettavan myös luottamushenkilöiden kesken.
– Perehdytyksessä kerrottiin, että valtuustoon tulevia esityksiä ei yleensä ole ollut tapana muuttaa. Tällaisten lausahdusten sijaan olisin toivonut enemmän johdatusta päätöksentekoprosessiin etenkin, kun lähes puolet valtuutetuista oli uusia.
Asiat ovat tulleet valtuustoon pitkän valmistelun jälkeen ilman, että luottamushenkilöillä olisi ollut mahdollisuutta vaikuttaa.
– Pääsääntöisesti valtuustossa voi ainoastaan äänestää puolesta tai vastaan. Tämä on kuitenkin muuttunut valtuustokauden aikana, kun olemme nostaneet asian useasti esille.
Seurakuntaneuvostossa pääsee Mithikun mukaan vaikuttamaan asioihin, jotka näkyvät arjessa.
– Seurakuntaneuvostossa yksi tärkeimmistä vaikuttamisen paikoista on ollut työntekijöiden valinta. Valtuustossa mielenkiintoni on suuntautunut yllätyksekseni yhtymän kiinteistöasioihin.
Jaa tämä artikkeli: