Luovu impulssiostoksista, aloita kulutuspaasto
Kuva: Jaakko Blomberg / Yhteismaa, Creative Commons

Kuva: Jaakko Blomberg / Yhteismaa, Creative Commons

Luovu impulssiostoksista, aloita kulutuspaasto

Moderni paasto ei tarkoita kituuttamista, vaan kieltäytymistä arkisista houkuttimista. Anna Herlin aikoo elää vuoden ilman uusia vaatteita.

Maailma on täynnä houkutuksia päihteistä meikkeihin ja älylaitteista sokeriin. Tammikuussa moni pyrkii ottamaan niskalenkin houkutuksista ja luopuu siitä kokonaan.

Rohkeimmat jatkavat paastoa koko vuoden. Yksi heistä on Anna Herlin, joka aikoo viettää vuoden ilman uusia vaatteita.

Hän perusti ennen vuodenvaihdetta ystävilleen tukiryhmän Facebookiin.

”Tarkoituksena on jakaa ryhmässä hyviä käytäntöjä ja pieniä vinkkejä. Ahdistutaan, kun mennään alennusmyyntien ohitse”, kuvailee Herlin.

Herlin naurahtaa ja korjaa, että ei se loppujen lopuksi kovin vaikeaa ole. Hänen ystävänsä olivat valmiiksi jo hyvin kulutustietoisia.

Kolme hutia sallitaan

Idea vuodesta ilman uusia vaatteita on peräisin Siivouspäivä-tapahtuman kampanjasta. Siinä haastetaan ihmisiä ajattelemaan kulututustaan.

Uusien vaatteiden sijaan voi aina ostaa käytettyjä kirpputoreilta tai vaihtaa kavereiden kanssa. Esimerkiksi Anna Herlin ystävineen ostaa paljon vaatteita Facebook-kirpputoreilta.

Hätätilanteiden varalle kampanjassa on annettu lupa kolmen uuden vaatteen ostoon. Uusien vaatteiden kielto ei koske alusvaatteita ja sukkia, mutta sen sijaan kenkiä.

Herlinin mukaan yksi hänen kavereistaan on käyttänyt jo ensimmäisen ”hudin”, kun talvikengille tuli tarve pakkasen kiristyessä.

”Ennen kaikkea tämä ei liity vain uusien vaatteiden ostamiseen, vaan siihen, että ostaa harkittuun tarpeeseen. Luopuu impulssiostoksista tai muotisyklien mukana elämisestä”, kertoo Herlin.

Arvio ennen ostamista

Herlinille vaatteiden kulutuksen vähentäminen ei tullut kampanjan myötä uutena asiana.

”Hankin lisääntyvissä määrin kierrätettyjä vaatteita. Oman elämäntilaanteeni takia en ehdi kovin paljon kaupoissa kierrellä”, toteaa Herlin.

Anna Herlinille ympäristönsuojelu on tuttua jo John Nurmisen säätiön projektipäällikön pestin kautta. Säätiö vaalii merenkulun kulttuuriperintöä ja suojelee Itämerta.

Herlin pyrkii aina arvioimaan ennen uuden tavaran ostamista, tarvitseeko hän todella sitä ja mikä olisi ekologisin vaihtoehto. Hänen mielestään valinta ei saa perustua vain helppoon saatavuuteen tai halpaan hintaan.

Ei rahasta kiinni

Ekologisuus on monelle tietoinen valinta, eikä suinkaan lompakon sanelemaa. Anna kuuluu Herlinien suureen sukuun, jonka on arvioitu olevan itsenäisen Suomen historian varakkain suku.

Anna Herlinin periaate järkevään rahankäyttöön on yksinkertainen: ”Käyttää vähemmän rahaa kuin mitä sitä tulee.”

Hän on valmis panostamaan rahaa kestävään ja ekologiseen elämäntapaan. Hänen mukaansa tällaiset valinnat usein tarkoittavat väistämättä rahan säästöä, esimerkiksi kierrätysvaatteet ovat yleensä halvempia kuin uudet.

Menestyskampanja saa jatkoa

Kuva: Jaakko Blomberg / Yhteismaa, Creative Commons

Vuosi ilman uusia vaatteita -kampanjan ideoija on Yhteismaa ry:n Jaakko Blomberg. Yhteismaa on sosiaalisiin innovaatioihin erikoistunut yhteisö.

Kampanja sai alkunsa jo viime elokuussa Siivouspäivän yhteydessä. ”Haluna oli tuoda ilmi ongelmia, joita nykyinen kulutuskulttuuri sisältää”, kertoo Blomberg.

Kampanja oli viime vuonna menestys. Siihen osallistui yli 4 500 ihmistä ja tänä vuonna ilmoittautuneita on jo yli 1 300.

Uusien vaatteiden tuottaminen kuluttaa runsaasti luonnonvaroja esimerkiksi vettä. Puuvilla ja muut kasvikuidut vievät lisäksi peltojen pinta-alaa ruuantuotannolta.

Tullin mukaan vaatteita tuodaan maahan eniten Kiinasta ja Bangladeshista. Vaatteita tuottavat kaikkein heikoimmassa osassa olevat ihmiset.

Blombergin mukaan järkevintä olisi ostaa vähän ja laadukasta. Jos vaate on jo tehty, se kannattaisi käyttää loppuun asti. Siinä mielessä käytetty vaate on ekoteko.

”Monilla ihmisillä on halu tehdä jotain hyvää ympäristön ja maailman puolesta, mutta he eivät oikein tiedä, mitä tekisivät. Tällaisten kampanjoiden kautta on helppo luoda puitteita, minkä varassa on yksinkertaista osallistua”, kuvailee Blomberg.

Jaa tämä artikkeli: