null Luterilainen työmoraali

Luterilainen työmoraali

Luterilaisen työmoraalin keskeinen sisältö on se, että ihminen palvelee lähimmäistään ja yhteiskuntaa arkisella työllään. Ei ole arvokkaampia tai pyhempiä ammatteja. Mikä tahansa rehellinen työ voi olla ihmiselle kutsumus, kun sillä elättää itsensä ja perheensä sekä rakentaa yhteiskuntaa.

Luterilaisuus arvostaa kyllä ahkeruutta ja työn tekemistä kunnolla. Työn rinnalla se näkee kuitenkin myös levon ja rentoutumisen merkityksen. Ihmisen on hyvä noudattaa kohtuutta kaikessa, myös työn tekemisessä. Arjen ja pyhän, työn ja levon vuorottelu tekee ihmiselle hyvää. Se on ihmiselle luontainen elämisen tapa, suorastaan luomisjärjestys.

Luterilaista työmoraalia on käsitteenä myös paljon vääristelty ja pahoinpidelty. Sen syyksi on laskettu kaikenlaisia ongelmia työnarkomaniasta ja kapitalismin räikeistä epäkohdista aina suomalaisten synkkään mielenlaatuun ja itsemurha-alttiuteen asti. Luterilainen etiikka ei siis aidoimmillaan kumminkaan kannusta pakkotahtiseen ylenmääräiseen raatamiseen, vaan iloiseen arkiseen työhön ja sen vastapainona letkeään lepoon ja rauhalliseen elämänrytmiin.

Perusluterilaisuuteen ei myöskään kuulu ajatus, että varsinaista kristillistä työtä olisivat jotkin arjen ulkopuoliset tehtävät. Kirkossa kyllä arvostetaan sitä, että ihmiset osallistuvat erilaisiin vapaaehtoistehtäviin ja niissäkin palvelevat lähimmäisiään. Ne eivät ole kuitenkaan mitään erityisen pyhiä tehtäviä saati kunnon kristityn mitta.

Aika huonosti luterilaisen työ- ja palveluajatuksen kanssa yhteen sopivat sellaiset viritykset, jossa yritetään joillakin palvelutempauksilla ikään kuin osoittaa kristillisen uskon voima ja arvo. Jotkin herätyskristilliset tahot joskus ihmettelevät, miksi luterilaiset seurakunnat suhtautuvat nihkeästi heidän hankkeisiinsa. Kysymys on usein erilaisista uskonkäsityksistä.

Esimerkiksi Urbaaniksi unelmaksi kutsutusta operaatiosta eivät luterilaiset seurakunnat ole laajalti innostuneet. Siinä uskovaiset yrittävät todistaa uskon erilaisilla palvelustöillä, kuten kengänkiillotuksella tai hartiahieronnalla. Tällainen touhu ei järin suuresti innosta niitä, joiden käsityksen mukaan lähimmäistä palvellaan ennen muuta arkisella työllä eikä hetkittäisillä tempauksilla.

Seppo Simola, päätoimittaja

seppo.simola@evl.fi

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.