Kastekirkko. Martti Luther kastettiin myöhäisgoottilaisessa Pyhän Pietarin-Paavalin kirkossa 11. marraskuuta 1483. Kirkko on vastikään kunnostettu ja se on saanut lisänimekseen Zentrum Taufe eli kastekeskus. Näin halutaan korostaa kasteen merkitystä luterilaisessa kirkossa. Lutherin synnyintalo sijaitsee vain muutaman metrin päästä kirkosta.
Lutherin synnyinkaupunki valmistautuu juhlaan
Eisleben on kaupunki, jossa Martti Luther syntyi ja kuoli.
Teksti ja kuva Maarit Lukkarinen
Eisleben sijaitsee kauniilla seudulla Saksassa. Harz-vuoriston itäpuolelle sijoittuvaa kaupunkia ympäröivät loivat kukkulat, ja sen lähiseutu on tunnettu kaivostoiminnastaan ja viininviljelystään.
Martti Luther (1483–1546) vietti Eislebenissä hädin tuskin elämänsä ensimmäiset kuukaudet, mutta kaupunki kytkeytyy uskonpuhdistajan elämään yhtä tiiviisti kuin Wittenberg, jossa hän opiskeli, opetti ja eli lähes neljän vuosikymmenen ajan.
Reilun 24 000 asukkaan Eisleben tunnetaan Lutherin synnyin- ja kuolinkaupunkina. Kristityille kaupunki on ollut pyhiinvaelluskohde jo 1600-luvun lopulta lähtien. Tuolloin Eislebenin kaupunki pystytti uskonpuhdistajan synnyintaloon Luther-muistomerkin. Mutta myös kolmas Lutherin elämän peruskivi liittyy kaupunkiin.
Margarethe ja Hans Luderin poika Martti kastettiin myöhäisgoottilaisessa Pyhän Pietarin-Paavalin kirkossa 11. marraskuuta 1483 eli hänen syntymäänsä seuranneena päivänä. Käytäntö oli noihin aikoihin yleinen ja se perustui ajatukseen, että vastasyntynyt piti kastaa kolmen päivän kuluessa, jotta paholainen ei olisi saanut otetta lapsesta.
Eisleben jäi Lutherin elämässä välietapiksi, sillä perhe muutti jo keväällä 1484 läheiseen Mansfeldiin. Silti kiinteä yhteys kaupunkiin säilyi läpi koko hänen elämänsä. Saksi-Anhaltin Luther-säätiössä työskentelevä Christian Philipsen selittää uskonpuhdistajan tiivistä yhdyssidettä kaupunkiin näin:
– Lutherille Eisleben oli ennen muuta hänen syntymänsä ja kasteensa paikka. Erityisesti hän painotti kasteen merkitystä. Kasteen sakramentin kautta hänestä tuli kristillisen yhteisön jäsen, ja tällä seikalla oli perustavaa laatua oleva merkitys hänen myöhemmissä teologisissa kirjoituksissaan ja pohdinnoissaan, Philipsen kuvaa.
Eislebenin vanhaakaupunkia kiertäessä Lutheriin törmää lähes joka nurkalla. Torin yläpuolelta kohottautuu jykevä, kaksitorninen Pyhän Andreaksen kirkko, jossa Luther piti neljä viimeistä saarnaansa tammi–helmikuussa 1546. Sinne vietiin myös uskonpuhdistajan ruumis hänen kuoltuaan helmikuun 18. ja 19. päivän välisenä yönä.
Heti kirkkoa vastapäätä sijaitsee Lutherin kuolintalo, joka on nykyään museokäytössä. Myös muutaman sadan metrin päässä Luther-kadulla sijaitseva synnyintalo on museokäytössä. Se on ollut museona jo reilun kolmen vuosisadan ajan. Synnyintalo lukeutuukin saksalaisen kielialueen vanhimpiin museoihin.
Mutta vaikka uskonpuhdistajan vaikutus Eislebenissä on tuntuva, kaupunkilaisten suhde Lutheriin on ristiriitainen. Tai kuten Christian Philipsen Luther-säätiöstä asian ilmaisee:
– Suhde on hyvin vaikea.
– Eislebenissä on noin 24 000 asukasta. Heistä viitisen prosenttia on evankelisia kristittyjä. Evankelisluterilaisella kirkolla on siis tässä kaupungissa 1 500 jäsentä. Tätä taustaa vasten pitäisi kai sanoa, että Eisleben ei ole luterilainen, vaan pikemminkin lähetystyöaluetta, naurahtaa Philipsen.
Uskonpuhdistuksen 500-vuotista muistopäivää juhlitaan kolmen vuoden kuluttua. Myös Eislebenissä juhlavuoden valmistelut käynnistettiin hyvissä ajoin. Museotilat on jo kunnostettu ja myös näyttelyt on uusittu. Luther-säätiön tiedottajan Florian Trottin mukaan juhlavuoden tapahtumat eivät kuitenkaan keskity ensisijaisesti Eislebeniin.
– Lutherin Mansfeldissä sijainnut lapsuudenkoti tulee olemaan yksi painopiste. Se avataan museoyleisölle jo tänä vuonna. Mansfeldissähän Luther vietti elämänsä ensimmäiset 14 vuotta. Päätapahtumat tulevat kuitenkin olemaan Wittenbergissä, jossa Luther naulasi teesinsä kirkon oveen. Toivomme tietenkin, että Wittenbergiin matkaavat käyvät myös Eislebenissä katsomassa, mistä Luther oli kotoisin.
Jaa tämä artikkeli: