null Maahanmuutto kasvaa selvästi Espoossa

Espoon seurakuntien Tulevaisuusfoorum kokosi lauantaina Auroran kappeliin maahanmuuttajia ja valtakunnan, kaupungin ja seurakuntien päättäjiä. Kuva: Jarmo Nieminen

Espoon seurakuntien Tulevaisuusfoorum kokosi lauantaina Auroran kappeliin maahanmuuttajia ja valtakunnan, kaupungin ja seurakuntien päättäjiä. Kuva: Jarmo Nieminen

Maahanmuutto kasvaa selvästi Espoossa

Uusimpien arvioiden mukaan Espoossa asuu vuonna 2030 yli 60 000 vieraskielistä ihmistä.

”Se on suurin piirtein yhden Hämeenlinnan verran väkeä”, konkretisoi Espoon kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Teemu Haapalehto.

Tällä hetkellä espoolaisista noin joka kymmenes on syntyisin muualta kuin Suomesta. Vuonna 2030 jo viidennes kaupunkilaisista on maahanmuuttajia. Suurimmat ryhmät ovat venäjän-, englannin-, viron-, kiinan- ja saksankieliset. Eri kieliä on edustettuna noin 75, kansallisuuksia hieman vähemmän.

Haapalehto puhui Espoon seurakuntayhtymän Tulevaisuusfoorumissa. Hän korosti, että maahanmuutossa on kyse suurimmaksi osaksi siitä, että Suomeen asetutaan perhesyistä tai työhön.

”Esimerkiksi vuonna 2011 Espooseen muutti 2762 vieraskielistä, joista 175 tuli pakolaisstatuksella. Myös tulevaisuudessa vain kymmenisen prosenttia maahanmuuttajista on Espoossa maahanmuuttajapalveluiden käyttäjiä. Suurin osa maahanmuuttajista näkyy arjessa oman sukulaisen puolisona, naapurina tai työkaverina”, Haapalehto sanoi.

Espoon seurakuntayhtymän maahanmuuttajatyön sihteeri Pertti Poutanen arvioi, että vuonna 2030 Espoon vieraskielisistä yli 30 000 on kristittyjä.

”Se on enemmän kuin monessa espoolaisessa tai vaikkapa helsinkiläisessä seurakunnassa on jäseniä. Nyt vieraskielisiä kristittyjä on Espoossa noin 17 000. Heistä luterilaisiin seurakuntiin kuuluu noin 1160.”

Lähitulevaisuuden haasteet Espoon seurakunnissa liittyvät siihen, miten maahanmuuttajat saavat mahdollisuuden osallistua seurakuntien toimintaan. Seurakunnat työllistävät runsaasti maahanmuuttajia, ja he ovat osaltaan linkkejä uusien tulijoiden ja seurakuntien välillä. Kulttuurien erot tässä suhteessa on hyvä tiedostaa. Tulevaisuusfoorumissa puhunut, Etelä-Sudanista kotoisin oleva evankelis-presbyteerisen kirkon pastori Samuel Luak antoi eroista hyvän esimerkin.

”Afrikkalaisena odotin, että joku tulee kotiini kutsumaan minua mukaansa kirkkoon ja seurakuntaan. Suomessa taas seurakunnissa on kyllä ovi avoinna, mutta siellä odotetaan että joku kävelee avoimesta ovesta sisään”, Luak kuvaili.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.