Minimaailmojen luominen on aina kiehtonut espoolaista Paul Laanea. Lautapelien tekijän työhuone sijaitsee tarunhohtoisessa Sinebrychoffin huvilassa Karhusaaressa. Kuva: Nina Kaverinen
Maailmojen luoja
Kaikki lähtee tarinasta. Tarina muuttuu visuaalisiksi kuviksi, joiden ympärille rakentuu mekanismi, peli itse.
”Lautapelin voi tehdä kokonaan yksin, luoda jotakin uutta täysin tyhjästä”, Paul Laane luonnehtii.
Pelin mekanismin on toimittava moitteettomasti ja tuotteen on vastattava kohderyhmänsä odotuksia. Lisäksi pelissä on oltava hauskuutta ja viihdykettä tarjoava koukku, joka synnyttää himon pelata peliä yhä uudelleen.
”Hauskuuden luominen on se vaikea yhtälö. Pelissä on oltava myös syvyyttä, jotta siihen ei kyllästy muutaman kerran jälkeen. Lautapeli kokonaisuutena on mutkikas tuote. Ensin pitää luoda tyhjästä ajatus asiasta, jota ei ole. Sen jälkeen pitää kehittää systeemi, jolla ajatus toteutetaan. Vaikeinta on saada peli toimimaan, yleensä ensimmäinen prototyyppi ei toimi vielä ollenkaan.”
Laane jatkaa, että pelin rakentamisen pohjalla on oma idea, josta tehdään myös muiden kannalta kiinnostava.
”Aivoissa ei ole yhtä lokeroa, josta voisi tarpeen tullen käydä poimimassa hyvän idean. Se vaatii syntyäkseen työtä ja aikaa.”
Kuvittaminen on kokonaisuuden helpompi osuus, sillä Laane on harrastanut piirtämistä koko ikänsä.
”Minulla on aina ollut pakonomainen tarve piirtää. Visuaalisuus ja uuden luominen, tyhjän paperin muuttaminen joksikin, on kiehtovaa.”
Toscana muovautui vanhasta kyhäelmästä
Lautapelit puraisivat kunnolla syksyllä 2006, kun Paul Laane tapasi porukan, jolla oli tapana kokoontua pelailemaan yhdessä.
”Jotain tapahtui. Kaivoin naftaliinista vanhan lautapelin, jonka muokkaamisen olin aloittanut vuosia aiemmin.”
Hän oli jo nuorena rakennellut tietokonepeleistä lautapeliversioita. Eräästä tällaisesta pelin raakileesta syntyi kolmen vuoden suunnittelu- ja kehitystyön jälkeen ensimmäinen lautapeli – Toscana.
”Se oli kuin joku virus, minulla oli pakottava tarve saada peli valmiiksi.”
Laane myöntää, että pelin valmistuttua takki oli tyhjä. Vaikka Toscanan juuret löytyvät Commodore 64 -tietokoneella pelatusta pelistä, ei Toscanalla ja alkuperäisellä versiolla ole juurikaan yhteneväisyyksiä.
”Minulle on tärkeää, että saan tehdä ja luoda itse ja minulla on koko ajan kaikki langat käsissäni. Kokonaan itse tehty tuntuu omalta.”
Lauta- ja korttipelit ovat olleet osa Laanen työtä ja elämää siitä saakka. Oman, graafista suunnittelua tekevän Aqua Design -yrityksen hän oli ehtinyt perustaa jo vuonna 2004.
Vancouverin yliopistosta markkinointiekonomiksi valmistunut Laane tekee lauta- ja korttipelien suunnittelun ja toteutuksen lisäksi muun muassa julkaisuja, kuvitusta sekä yritysilmesuunnittelua.
Suomessa pelataan ystävällisiä pelejä
Pelintekijän arki ei kuitenkaan ole vain korkealentoista suunnittelua ja uuden kehittämistä. Leipätyö on suurelta osin lokalisointia, ulkomaisten pelien muokkaamista pohjoismaisiksi versioiksi.
”Suomessa suositaan saksalaisvalmisteisia pelejä, joissa on enemmän kyse taidosta, ei niinkään satunnaisuudesta. Saksalaisten pelien tunnelma on usein ystävällinen. Jo sodan jälkeen Saksassa huomattiin, että lautapelit ovat hyvä tapa viettää aikaa yhdessä perheen kanssa”, Paul Laane kertoo.
Yhdysvalloissa valmistetut pelit ovat usein erilaisia kuin saksalaiset perit. Niissä käsitellään sotaa useammin, ja vastakkainasettelua on enemmän.
”Lautapelit voivat olla erittäin julmia. Perinteinen Monopolikin perustuu bisnesajatteluun ja muilta ottamiseen omaksi hyödyksi. Monopolissa osalla pelaajista on hauskaa, osalla ei.”
Tällä hetkellä Laane suunnittelee Serlachius-museoille Mänttään peliä, jota käytetään historian opetuksen työkaluna. Muistaminen ja informaation jäsentely on helpompaa pelatessa, koska peli aktivoi ja tuo oppimiseen mielekkyyttä.
”Esimerkiksi 9–10-vuotiaan mielenkiinto saattaa olla helpompi herättää lautapelin avulla kuin perinteisellä luennolla.”
Lautapelit ovat tämän hetken trendi
Lautapelit ovat nousseet hittituotteeksi nuorten aikuisten keskuudessa. Monet ystäväporukat kokoontuvat viettämään aikaa yhdessä pelaillen. Yhden pelin pelaaminen voi jatkua tuntikausia.
Paul Laanen mukaan suurin lautapelien menestyksen syy on vuorovaikutus ja aito läsnäolo. Lautapelien suosio kasvaa, koska ihmiset ovat yhä kiireisempiä. Yhdessä pelaaminen antaa mahdollisuuden kohdata toisia. Lapsiperheissä pelaaminen on lapsille hyvä keino saada vanhempiensa huomio ja päinvastoin.
”Lautapelit ovat konkreettisia, jotakin käsin kosketeltavaa verrattuna digipeleihin. Ne ovat tässä hetkessä ja tässä todellisuudessa”, hän jatkaa.
Perinteinen pokeri on hyvä esimerkki läsnäolon vaikutuksesta, sillä pokerissa käytetään monia eri keinoja muihin pelaajiin vaikuttamiseksi.
”Ihminen on sosiaalinen eläin, ja on aivan eri asia pelata netissä kuin olla oikeasti fyysisesti läsnä. Sosiaalisuus on lautapelien valtti. En usko, että ne tulevat koskaan häviämään digipelien suosiosta huolimatta.”
Jaa tämä artikkeli: